Kirjoitin viime keskiviikkona Svenska dagen -teemapäivästämme ja esitin muutaman tietokilpailukysymyksen aiheeseen liittyen. Eilen oppilaat saivat etsiä ruotsin tunnilla niihin vastaukset netistä, på svenska förståss. Minusta aika hyvin osasivat etsiä tietoa netin avulla.
Joku muu vain ehätti minua valistamaan, että en suinkaan minä vain luule, että suomalaiset tuota päivää mitenkään viettäisivät. No en tietysti luule, mutta kun itselläni sattuneesta syystä on ollut jo kymmeniä vuosia svenska dagenia koulussa harva se päivä, ei tuo nyt minulle mitään tavallisuudesta poikkeavaa ollut. Huomasin vain, että vähänpä ihmisillä yleensä on tietoa oman maansa asioista. Ja luulenpa, että ellen sattumalta olisi ruotsinope, en ehkä itsekään olisi tiennyt noihin kysymyksiin vastauksia.
Päätimmekin opehuoneessa viettää tasapuolisuuden vuoksi myös saamelaisten kansallispäivänä (6.2) teemapäivää. Ja tietysti myös omana itsenäisyyspäivänämme!
Ja koska olin luvannut vastaukset suomenruotsalaisuutta koskeviin kysymyksiin tänään, tässäpä ne:
1. Suomessa vietetään ruotsalaisuuden päivää 6.11. Mistä tuo tapa tulee?
Ruotsissa vietetään 6.11. Kustaa Aadolfin päivää, ja Ruotsalainen kansanpuolue halusi suomenruotsalaisillekin oman "kansallispäivän" vahvistamaan kansanosan identiteettiä. Päivää on vietetty ensimmäisen kerran vuonna 1908. (Katso kuvaa Kustaa Aadolf -leivoksesta täältä).
2. Paljonko suomenruotsalaisia on Suomessa?
Hieman alle 300 000.
3. Montako prosenttia se on koko Suomen asukasmäärästä?
Noin 5,5%.
4. Mitkä ovat tärkeimmät suomenruotsalaisten asuttamat alueet?
Etelä-Pohjanmaan rannikkokaistale, Turun seutu, Ahvenanmaa ja Helsingin seutu.
5. Montako vuotta on pitänyt asua Ahvenanmaalla välttyäkseen asevelvollisuudelta?
Viisi vuotta. Sen jälkeen voi saada nk. kotiseutuoikeuden, jonka voi saada, jos osaa myös ruotsia. Kotiseutuoikeuden omistajalla on oikeus ostaa myös maata ja kiinteistöjä.
6. Muutaman paikkakunnan nimi ruotsiksi:
Savonlinna=Nyslott, Olavinlinna=Olofsborg, Lappeenranta = Vilmanstrand, Mikkeli= St. Michel, Oulu=Uleåborg, Pori=Björneborg.
7. Muutama sana, joilla on erilainen merkitys Suomessa (fsv) ja Ruotsissa (sv):
sämpylä: fsv: semla, sv: fralla/småfranska
laskiaispulla: fsv: fastlagsbulle, sv: semla
joulupukki: fsv: julgubbe/julbock, sv: jultomte
joulutonttu: fsv: jultomte, sv: tomtenisse
seisova pöytä: fsv: stående bord, sv: gående bord/smörgåsbord/buffé
vessa: fsv: tupp (=kukko), sv: dass/toalett/toa/wc
8. Elisabeth Rehnin lempinimi?
Lillan.
9. Savo on ruotsiksi Savolax. Mutta tässä yhteydessä lax ei tarkoita lohta vaan mitä?
se tulee suomen sanasta laksi, joka on lahti-sanan vanhempi muoto.
10. Kuka suomenruotsalainen kirjailija sai vuonna 2006 Finlandia-palkinnon kirjallaan Missä kuljimme kerran (Där vi en gång gått)?
K Kjell Westö.
10.
Tekstit
8 kommenttia:
Kiintyi huomio tuohon semla-sanaan, joka varmaan tulee saksan kielen Semmel-sanasta. Baijerissa ainakin nimitetään sämpylää Semmeliksi, meillä Reininmaalla se on Brötchen, vaikka kyllä jokainen ymmärtää Semmel-sanankin.
Allu: sama sanahan se on, selvä se.
Syy miksi otin tuon sämpylänkin mukaan ihan alkajaisiksi, on se, että tiedän joidenkin henkilöiden, mm. tyttäreni taannoin, tilanneen Tukholmassa kahvin kanssa semla luullen saavansa tuhdin ruokaisan sämpylän juustoineen ja kinkkuineen. Ja mitä oli saanut! Laskiaispullahan sieltä oli mätkähtänyt pöydälle.
Kritisoin ruotsin oppikirjoja siinä mielessä, että ne ovat kautta linjan kouluissa opettaneet vain sämpylänkin suomenruotsalaisen merkityksen. Eivätkä kirjat muutenkaan yleensä tee systemaattista eroa paikallisuuksien ja yleiskielen välillä. Vaikka opettajana noita asioita sitten yrittää selvittää, ei niitä opiskelija voi muistaa, ellei ole sattunut kirjoittamaan muistiin.
Kiintyi huomio tuohon prosenttiin 5,5. Meillä on ruotsinkielisiä yliopistoja ja kouluja. Bättre folk saa hyvää opetusta, förstås. Myös vanhusten hoito on turvattu paremmin kuin valtaväestöllä:D Tällainen kuvitelma minulla on. Muinoin hesalaiset opiskelijat tappelivat tänä päivänä keskenään, ruotsinkieliset ja suomenkieliset. Itse muistan raitiovaunuissa tekstin "Spotta ej på golvet". Stockmannin myyjättäret, jotka juttelivat keskenään ruotsiksi eivätkä vaivautuneet palvelemaan asiakasta. Nå, nykyään kukaan ei enää vaivaudu asiakaspalveluun. Ja paras ystäväni lapsena oli ruåtsinkielinen ja häntä voin kiittää kohtalaisesta kielitaidostani:) Mukava postaus vai miksi näitä sanotaan. Aina kiva käydä katsomassa. God natt!
Merike: tackar, tackar.
Itselläni ei ole ruotsinkielisistä omakohtaisia kokemuksia kuin tämä:
-Yliopistossa oli yksi kaverini suomenruotsalainen, kiva kaveri olikin.
Mutta muut ovat kertoneet:
-Äiti oli usein Vaasan sairaalassa umpiruotsalaisten lääkärien ja hoitajien armoilla, ei ymmärtänyt mitään. Siksi minua kannustettiin aina oppimaan kieltä, ettei ihmistä päästä höynäyttämään.
- Mies on kertonut, kuinka hän oli sähkötöissä Vöyrin rajalla. Vaikka mitä yritti kertoa ja saada selville, ei kukaan ollut ymmärtävinään mitään. Mutta kun sähkömiehet sitten sanoivat: No, sähköt on sitten poissa lopun päivää, niin johan kuului vastaus: Ei perkkale, perkkale!!
Mutta ajat ovat kai muuttuneet noista ajoista.
Toivottavasti ajat ovat muuttuneet. Kyllähän varmaan ruotsinkieliset ovat ratsastaneet kielitaidollaan, ainakin ennen. Jopa Jörn Donner retkahti sanomaan, että ruotsin kieli on suomalaisille portti vieraiden kielten oppimiseen. Ikäänkuin ilman ruotsin taitoa suomalainen ei pystyisi oppimaan vieraita kieliä. Jäi vielä ajatteluttamaan tuo A:maan vapautus asevelvollisuudesta. Selvennykseksi sanottakoon, että jos suomalainen on muuttanut A:maalle ennen kuin on täyttänyt 12 v, hänkin vapautuu, muuten kutsu tulee kutsuntaan kun sen aika on.
Sirkka: minäkin vähän itsekseni ihmettelin tuota asevelvollisuushommaa. Nimittäin joskus vuosia sitten on kouluihinkin tullut pohjoismaista brosyyriä, joissa oli, että jos alle 13-vuotiaana muuttaa, ei tarvitse suorittaa asevelvollisuutta. Nyt sitten kuitenkin oppilaitten kanssa tuota juttua tehdessä netissäkin puhuttiin 12:sta vuodesta.
No oli miten oli, vuosi sinne tänne ei näissä geimeissä muuta asiaa.
Tai sitten minä voin muistaa väärinkin :)
Ihania nämä kieliasiat! Nuorena anoppini luona vierailulla: ovikello soi kun puolisoni oli varattuna ja anoppi ei ollut kotona. Menin pyynnöstä avaamaan oven ja oven takana seisoi minulle tuntematon herra sanoen: Eäntääkö hana.
- ????
- Sitä minä vaan että eäntääkö hana?
Tässä vaiheessa huusin puolisoani apuun!
Ja olin sentään asunut nuorempana monta vuotta kyseisellä kielialueella:) Mutta se tuli niin yllättäen. Selvisi sitten, että talonmies tiedusteli pitääkö vesihana jotakin ääntä, eikä se tässä niin vaikealta tunnu ymmärtääkään, mutta kysymyksen äkkinäisyys ja lyhyys saivat minut ymmälleni. Oli aivan kuin vierasta kieltä:)
merike: en yhtään ihmettele, että tulee tenkkapoo vieraalla murrealueella, kun niitä tulee tutummallakin seudulla.
Itsellenikin käy vielä nykyäänkin jokin samantyyppinen vipa.
Lähetä kommentti