Taas olen viisastunut

Oikein kiva, että ihmiset matkustavat. Opettajainhuoneessa oli  tuliaisia vähän eri puolilta maailmaa, oli halvaa Israelista, karkkeja Italiasta ja Venäjältä, suklaata Norjasta. Ja vielä mukavampi, että lähettävät rannalle ruikuttamaan jääneille kortin. Jopa Jordaniasta on tullut minulle kortti, ja kaikkein riemullisinta on tietysti, jos ymmärtävät lähettää sellaisen postikortin, joka jotenkin liippaa kieliä.

Israelista tuli oikein heprean kielen aakkoset. Korttia tutkimalla minulle valkeni, että hepreaa luetaan oikealta vasemmalle. Opin senkin, että alf on ensimmäisen kirjaimen nimi ja tav viimeisen. Nettiä selaamalla sain tietää, että heprean kielessä kirjoitetaan näkyviin vain konsonantit, vokaalit voidaan merkitä, jos tarvis. Ja ilahdun aina, jos opin jonkin ennestään tutun paikannimen varsinaisen merkityksen, kuten nytkin: Tel Aviv tarkoittaa kevään kukkula, aviv on siis kevät. Ja anteeksi pyydellään tuon kortin mukaan sanalla slicha. Näissä kortin kuvissa aina ensimmäinen sana tarkoittaa aakkosen nimeä.