Espanja-kokemuksia 5

Espanja-juttuihin kyllästyneille tiedoksi, että tämä on viimeinen.
Barcelona on minusta kivempi kuin Madrid. Barcelonan paha puoli vain on, että siellä alkavat heti puhua espanjan sijaan englantia. Kielen kannalta ei sinne kannata mennä. Mutta muuten sää on siedettävämpi ja kaupunki vihreämpi kuin Keski-Espanjan kaupungit. Näkemistä ja kokemista olisi ollut vielä moneksi päiväksi, mutta pääseehän tuonne uudelleen.

Barcelonan pakolliset kohteet ovat Ramblas-katu, ylimainostettu, ei se minusta poikkea muiden kaupunkien pääkaduista. Mainostettu on myös arkkitehti Antonio Gaudin suunnittelemaa Sagrada Familia -kirkkoa, jota on alettu rakentaa jo 1800-luvulla, mutta joka ei ole vieläkään valmis. Siitä kuva yllä. Jo ulkopuolella on lukematon määrä pieniä yksityiskohtia, eikä kokonaista kirkkoa meinaa saada kuvaan millään. Aioimme mennä sisällekin, mutta se oli mahdotonta. Jono lippuluukulle oli jo aamusta arviolta 300 metriä ellei enemmänkin. Eikä siinä vielä kaikki. Kun sait lipun, jonotit seuraavaksi sisään samanlaisen jonon. Kovastihan on kehuttu kirkkoa erikoiseksi, mutta jospa odotan, että se valmistuu, vuonna 2020 tai 2040, tai jotain sen tapaista on luvattu!

Korkealla kukkulalla sijaitsevaa erikoista Güellin puistoa ei oikein voi kuvailla. Monimutkaisia rakennelmia ja ihmeellisyyksiä täynnä. Elämyksellistä oli sinne kulkeminen monien kadulla sijaitsevien rullaportaiden myötä.

Rullaportaat veivätkin jollekin sivusisäänkäynnille. Pois tulimme pääportin kautta, joka tekee sanattomaksi.

Yllä Gaudin talosta hänen suunnittelemansa kahden istuttava tuoli. Barcelona on ottanut Antonio Gaudista kaiken irti. Joka paikassa mainostetaan hänen suunnittelemiaan kohteita ja myydään T-paitoja tai muuta tavaraa Gaudin nimellä.

Uimarannalle teki mieli, sillä lämpötila täälläkin nousi lähemmäs kolmeakymmentä ja hiki oli sellainen, että kaverin metrolippukin, joka oli ollut kaulapussissa ja vielä housunliiringin sisällä, oli lionnut hiestä niin märäksi, ettei enää kelvannut koneeseen. Oli ostettava uusi lippu.

Rannalla käväisimme, mutta emme viitsineet mennä uimaan, kun vesi ei näyttänyt maailman puhtaimmalta ja roskia jos jonkinlaisia. Istuksimme kivillä vedenrajassa ja yhtäkkiä taaksemme oli ilmestynyt pari miestä kaivellen käsillään hiekkaan kuoppaa kuin koirat. Ihmeissämme seurasimme miesten puuhia. Nämä olivat kaivaneet kostean hiekan sisään jääpaloja ja sekoittelivat kivien takana maassa hienoja drinkkejä, joita sitten lähtivät myymään rannalla loikoileville. En taida haluta ostaa rannoilla pullottamattomia juomia!
Yllä kuva satamasta.

Yritimme matkalla syödä ja juoda tietämiämme espanjalaisia erikoisuuksia. Tässä kuva churroista, joita kastetaan paksuun suklaajuomaan.

Usein väitetään, että vain suomalaiset skypettävät tai näpelöivät kännykkäänsä väärään aikaan väärässä paikassa. Mutta näyttävät ne muutkin tekevän samoin. Eräässäkin ravintolassa ruokaillessamme istuutui ihan viereemme viereiseen pöytään nuori venäläismies. Ruoan saatuaan avasi skypen ja alkoi polottaa venäjää kaverinsa kanssa niin että koko ravintola raikui. Vaikka eivät espanjalaiset ole hiljaisimmasta päästä, voitti tämä mies naurunremakoineen kaikki muut. Alkoi jo hieman hävettää, että luulevat meidän kuuluvan tuon tyypin seuraan.
 _______
Tämä olkoon viimeinen postaus tuosta matkasta, josta en tainnut muistaa enää puoliakaan, kun on ollut niin kiireistä loman pitoa, että aina jossain välissä hutaisten pitänyt yrittää kirjoittaa.