Kuultiinpa tänä aamuna taas viimeisen PISA-tutkimuksen tuloksia. Suomen oppilaat eivät olleetkaan enää ykkössijalla lukutaitoa maailmanlaajuisesti testattaessa vaan kolmansia. Jo nousi heti haloo asiasta, ja kyseltiin mitä pitäisi tehdä. Aamu-TV:kin oli herännyt heti tuoreeltaan haastattelemaan asiantuntijoita.
Minua naurattaa tosiaalta, sillä muistan, kun ensimmäisen kerran oli tehty tuollainen maailmanlaajuinen tutkimus. Suomi oli kirkkasti kärjessä, eikä suurin osa suomalaisista edes tiennyt asiasta. Ei minkäänlaista pienintäkään mainintaa missään, että meillä niin hyviä oltiin. Muistan itse kuulleeni PISA:sta silloin ensimmäistä kertaa vasta saksalaisilta vierailta, kun he alkoivat kysellä, miten me sen oikein saamme aikaan! Hieman nololta tuntui, että pitäisi osata selittää asiaa, josta ei ollut koskaan kuullutkaan mitään. Kollegat pyörittelivät yhtä paljon silmiään kuin minäkin.
Siitä eteen päin meni melkoinen tovi, ennen kuin valtakunnan mediassa alkoi näkyä jotain tietoa. Pakkohan mediankin oli jotain asiasta kirjoittaa, kun Suomeen alkoi suoranainen saksalaisinvaasio kouluihin seuraamaan opetusta. Asiaa vähäteltiin ja saksalaisten intoa toppuuteltiin, sillä ei sellaista kertaa ollut, että saksalaiset eivät olisi ottaneet PISA-testiä puheeksi, kun suomalaisia tapasivat.
Sen jälkeen kuulin monen saksalaisen opettajan valittavan, että liittovaltioissa on kiristetty koulujen kontrollia ja on alettu vaatia enemmän opettajilta. Eli pakkoa ja keppiä alettiin käyttää parempien tulosten aikaansaamiseksi. Jos kerran pieni Suomi pärjää, miksei myös suuri Saksa.
Meillä ei nyt ehkä enää sivuutetakaan "huonoa" tulosta vain olankohautuksella. Kun ollaan kärjessä, siellä halutaan myös pysyä. Varsinkin tyttöjen ja poikien suuri tasoero on huomattu. Miksi pojat pärjäävät koulussa huonommin kuin tytöt? Siihen asiaan toivon todella oikeaa tietoa, työkaluja ja toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Kunpa asiaa ryhdyttäisiin parantamaan eikä vain ihmeteltäisi. Nyt pitäisi takoa kun rauta on kuuma.
P.S. Kuvassa Leipzigin keskustaa ja metodistikirkko.
Tekstit
9 kommenttia:
Taallahan edellinen PISA huonoine tuloksineen taalla heratti kaikenlaista keskustelua. Esim siita, etta monessa maassa ihan varmasti juksattiin testeja tehdessa, etta saatiin hyvia tuloksia... Etta silleen.
Minua suututti kun luin suomalaisesta nettilehdesta, etta ihan kauheeta, Suomi ei olekaan enaa ykkosena. Joka tapauksessa Suomi on karkipaassa ja pitkalti korkeammalla kuin muut Pohjoismaat. Etta kylla Suomessa on hyvat koulut ja todella hyvat opettajat. Taallahan paasee melkein kuka vaan opettajakoulutukseen, testeja ei ole.
Hienoa, etta siella puhutaan poikein tasosta siella. Yritin herattaa keskustelua taalla samasta asiasta, kun olin toissa koulussa, ilman tulosta. Olkapaita vaan kohauteltiin.
Menen illalla opettajayhdistyksen hallituksen kokoukseen ja PISA-asiasta taas keskustellaan varmaan kiivaasti. Olen yrittanyt kayttaa aikaani nyt netissa tutkien asiaa :).
Niin piti viela mainitseman Kirlah, etta mina niin tykkaan lukea naita sinun kirjoituksia!!!
Hieno tuo tulos on edelleenkin,ei sitä tarvitse hävetä,vaan olla siitä ylpeitä.Täällä usein otetaankin Suomen hyvät PISA-tulosket esille,kun mietitään ,miksi taas on Israelin sijaluku laskenut ja laskenut...
Niin ja sijoitushan ei kai varsinaisesti laskenut, koska viime vuonna mukana mittauksessa eivät olleet ne Aasian maat jotka nyt veivät kärkipaikat, jos nyt oikein muistan lukeneeni.
Taso taisi muuten kyllä olla heikompi tänä vuonna. Miten sitä muuten mitataan, onko joku yksi ja sama kansainvälinen koe kaikille?
Peikko kuuli että neljännes opiskelijoista ei opi työssään tarvitsemaansa lukutaitoa. Sekin on omituista.
Tuula: eikö ole tosiaan hassua: ensin ei kiinnitetä asiaan mitään huomilta ja sitten on kauheata, kun ei ollakaan ykkösiä. Kiitoksia kehuista, mange takk.
Yaelian: meillä päin vastoin monet yrittävät vähätellä tuloksia. Puhutaan kaikenlaisista onnenkantamoisista, sattumista ja vaikka mistä. Minusta se ei selitä kuitenkaan kaikkea.
Sirokko: en ole kauheasti perehtynyt mittauksissa käytettäviin testeihin. Mutta ainakin sen tiedän, että ne tehdään satunnaisotannalla. Usein kuulee väitettävän myös, että Suomessa ei muka olisi erityisopetuksessa olijat mukana. Ei pidä paikkaansa. Nimenomaan heitäkin on mukana.
Isopeikko: sellaista kuulee aina välillä - ja näkee käytännössä. Minusta pitäisi erityisopetuksessakin panostaa enemmän perustaitoihin kuin vaikkapa opettaa kaikille sitä paljon parjattua ruotsia. (jota kaikki eivät kuitenkaan opi niin, että sillä pärjäisivät. Tarvitsevat tulkkia tulevaisuudessa joka tapauksessa).
Olen nähnyt henkilökohtaisesti PISAn kaltevan tornin. Ilman Pisaakin olen antanut saksalaisten ystävieni kertoa itselleni, kuinka Saksan koulumaailma on ihan hakoteillä. Suomessa ehkä opitaan vielä jotakin uppiniskaisella päättäväisyydellä. Väitän, että talvisodan henkeä on vieläkin olemassa. Koulumaailmassakin.
Kyllä minullekin täällä Saksassa on kerrottu, että suomalaiset "lunttaavat" testissä. Sehän selittää kaiken!
Mikä se suomalaisten menestyksen salaisuus nyt sitten oikein voi olla? Televisio-ohjelmien tekstitys? Paremmat opettajat? Suomea on helppo kirjoittaa ja siten kai ymmärtääkin?
Muuten, tässä näkee usein, kuinka saksalainen kirjoittaa suomea - ihan omaan tyyliinsä: ücksi, kacksi, kollme, nelliä,wisi, qusi..
Kuule Kirlah, sinä kun olet hyvä selvittämään, niin selvitä nyt tämä hävyttömyysasia. Siis kun jollain ei ole häpyä, hän on hävytön - eiks niin? Entäs kun naisilla on tämä häpyosasto, jossa on kaikenlaista häpyalkuista, mistäs ne on saaneet nimensä?
pianist
Äijänkäppyrä: Jotenkin tuntuu, kuin olisit ihan oikeassa tuossa: "uppiniskaisella päättäväisyydellä". Monia joutuu "väkisin" opettamaan, vaikka joskus taannoin jossain koulutuspäöivilläkin sanottiin, että "oppilaallahan on oikeus olla vitosen oppilas, jos niin haluaa".
anonyymi: kaikenalisia syitä on yritetty keksiä hyvään menestykseen, mutta minusta tuntuu, että tv:n tekstitys ja kirjoittamisen ja ääntämisen yhdenmukaisuus ovat varmaan syitä, opettajien sitoutuminen työhönsä ja korkea koulutustaso. on myös väitetty, että kun täällä kaukana maailman äärellä ja pitkän talven maassa ei ole ollut niin paljon muuta aktiviteettia, ovat oppilaat aina lukeneet paljon.
Häpy-hävytön -sanoihin ei suoranaista vastausta löytynyt näin lonkalta, mutta sehän liittyy hävetä-häpeää-verbiin.
Lähetä kommentti