No mitäs, saahan sitä bikineitä kaupata, mutta ärsyttää nuo
niin kovin yleiset tuttavallisuudet etunimineen. Saattaahan sellainen johonkin
purra, mutta kyllä tiedän monia, jotka läiskäisevät puhelimenkin kiinni heti,
kun puhelinmyyjä alkaa niin kovin ylimakeasti puhutella etunimellä, ja vielä
amerikkalaiseen tapaan sitä nimeä tositetaan joka lauseessa.
Minua on alkanut ärsyttää myös sellainen yleistynyt tapa,
että jos pitää ilmoittautua johonkin tilaisuuteen, ilmoituksessa on usein annettu puhelimen lisäksi
vain henkilön etunimi. Olisi hirveän mukava tietää, mihin ja kenelle olen
soittamassa, varsinkin, kun kyseessä on ihan vieraat henkilöt. Kyllä jäi
menemättä kerrankin johonkin piirin kieltenopettajien tapahtumaan, kun
ilmoituksessa oli vain ”ilmoittaudu Maijalle”. Ei edes puhelinnumeroa ollut
viitsitty laittaa. Enkä tuntenut ketään Maijaa, miten koko Etelä-Savon voisi
tuntea.
Suomen kurssia ulkomalaisille laatiessani tuli esiin vielä sekin, että suomalaiset vastaavat puhelimeen useimmiten pelkällä etunimellä. Sekin monille muille kulttuureille vieras käytäntö. Mutta se on minusta kuitenkin parempi ja informatiivisempi tapa kuin monien muiden maiden tapa huudella vain haloota.
Tämä kaikki tuli nyt ajankohtaiseksi, kun tulin
ilmoittautuneeksi huomiselle Luontoyhdistyksen linturetkelle Siikalahdelle.
Tällä kertaa linnut olivat minulle kuitenkin tärkeämpiä kuin langan päässä
oleva tuntematon etunimi, joten lähden mukaan. Sivumennen sanoen, tietysti
juuri huomiseksi on luvattu vesisadettakin. Taitaa mennä lekkeriksi koko retki.
Tekstit
4 kommenttia:
Olisi tosiaan mukava tehdä gallup tuosta etunimen käytöstä kauppaajien taholta, en tiedä ketään joka siitä pitäisi. Huono markkinointitapa, miten eivät ole vielä sitä älynneet.
Puhelimeen vastaaminen on tainnut muuttua kännyköiden myötä. Täällä tosin edelleen vastataan haloo, johon soittaja että kuka siellä johon vstaaja että kuka kysyy :D
olipa "upea" mainoskirje! - onko muuten mainostaja todellisuudessa joku ulkomaalainen (vaikka suomeksi sanat kuitenkin), kun ei ole tiennyt Erkki-nimeä miehen nimeksi?
Sirokko: välillähän puhelinmyyjillä oli kikkana käyttää murretta. Mutta luulen, että siinä tuli takapakkia, sillä jos alkoivat puhua eri murteella kuin asianomainen, se vain ärsytti. Jollain alueella asuvat ihmisethän saattavat olla muualta muuttaneita eivätkä puhu asuinalueensa valtamurretta.
Annikki: Saattaa olla niin, että laittavat jollekin tietylle ihmisryhmälle tarkemmin ajattelematta. Mistä lie E:n nimi joutunut liivilistoille :(
Taas Thaimaan muistoja: Siellä käytetään lähes pelkästään etunimeä. Vasta tosi virallisissa yhteyksissä lisätään sukunimi. Luulen, että suuri osa tutuistamme ei edes tiennyt sukunimeämme.
Toisaalta, etunimen edessä oli aina joku kohtelias etusana, riippuen puhuteltavan arvosta. Huomasin, että jo yli kymmenen vuotta Suomessa asunut vanha työtoverimme kutsuu minua muuten suomenkielisessa viestissään vieläkin Khun Maijaksi (tai Acharn Maijakai, opettaja-Maijaksi)
Lähetä kommentti