En tiedä, miten kummassa heidän koulussaan on verhoasiatkin rempallaan. Ikkunoista roikkuu oppilaiden takana pari rättiä vain parilla nipsillä kiinni. Verhojen eteen vetäminen ei auta mitään. Eräskin aamu viime kurssissa aurinko paistoi jotenkin niin kummasti, että sikäläiset oppilaat olivat kuin kirkastuneita, ei näkynyt kuin valtava kirkas pallo, enkä saanut kysymättä selvää, istuuko sillä kohtaa yksi vai kaksi oppilasta - kaksi oli.
Kuulun itsenäisyysjuhlan järjestelyryhmään. Tänään pidettiin kokous ja meillä alkaa olla juhlan raamit selvät. On suunniteltu pitää kokopäiväiset juhlat, mutta ehkä niistä sitten enemmän, kunhan juhla saadaan ensin pidetyksi.
Ja se osa päivästä, kun ei ollut tuntia tai kokoustamista, siivosin kaappeja ja kansioita. Heitin pois kaikki 90-luvun yo-tekstit ja kuuntelukokeet. Olen näemmä edellisen kerran putsannut kaappeja 20 vuotta sitten. Silloin heitin pois kaikki 70- ja 80-luvun materiaalit. Kun olin nyt saanut heitetyksi roskiin kaikki kelanauhat ja kasettinauhat, tuli koko roskis aivan kukkuralleen. Kun keke-ryhmä eli kestävän kehityksen tiimimme huomasi sen, kävivät he kaivamassa nauhat pois roskista. Ja nyt ne siirtyivät käsityöopen luokkaan! Nauhoista saa kaikenlaista uutta tuotetta. Hyvä, että jollain on käyttöä niillekin. Niitä ei voinut enää kuunnellakaan, sillä ei ole sellaisia koneita, millä nauhoja voisi soittaa.
Tekstit
4 kommenttia:
Sellainen 20 vuoden väli siivoamisessa taitaisikin olla hyvä juttu.
Pystyisi kylmästi paasaamaan kaikki roskikseen. Nythän on muutenkin helppoa siinä roskikseenkin paiskomisessa, kun kaikki saa panna samaan pönttöön (paitsi tietenkin lasitavara, peltitavara ja patterit).
Ennenmuinoin siivoamisessa juuri lajittelu tympi, kun ei tiennyt mitä mihinkin paasais :(
Minä en ole seitsemään (sju) vuoteen siivonnut yläkerran makkarin kaappeja. Avannut olen ja sen jälkeen hiljaisesti sulkenut.
Vaikeaa tuollainen etäopettaminen tosiaankin, kun töllössä näkyy vain "kirkastuneita varjoja".
Entäs toistappäin?
Kuinka hyvin piirtyy open silhuetti tabletille? :D
Kaisa: sitä aina kuvittelee, että laittaa jotain talteen, jos vaikka myöhemmin tarvitsisi. Mutta kun toisen pään kautta työntyy uutta tavaraa sen kuin kerkiää, voi todellakin laittaa 20-30 vuotta vanhat tavarat surutta roskiin.
Ei ihme, että julkisilla aloilla ei ole enää varaa mihinkään. Kyllä niin hulvattomasti on eletty nämä viimeiset vuosikymmenet joka alalla. Minä nimittäin vielä muistan nekin ajat koulussa, kun opena piti haalia opetusmateriaalia mistä vain ikinä sai käsiinsä vieraskielistä tekstiä.
Nythän on vieraskielisistä teksteistä ja äänimateriaalista niin kauhea ylitarjonta, että millään ei ole mitään väliä.
Mua aivan ensin kylmäsi, kun luin mitä olit heittänyt pois, onneksi käsityöpuoli huomasi sen ja pelastivat nauhat uusiksi tuotteiksi!! (ollapa kangaspuut tai ainakin osaaminen kutomiseen, niin niistä saa tosi fiksua ja tyylikästä KANGASTA, materiaalia laukkuja varten!)
Vilukissi , kiva olisi tehdä nauhoista kaikenlaista mutta missä sitä kotonakaan kaikkea säilyttää. Joka paikka pursuaa muutenkin tavaraa.
Lähetä kommentti