Taas soitti jostain operaattorista mies, joka tarjosi nopeaa ja edullista ja erinomasta laajakaistaliittymää. Tietysti tarjotut ovat aina edullisempia ja parempia kuin mitä itsellä juuri sattuu olemaan. Melkein olin jo vaihtamaisillanikin langattomaan liittymään, sillä varmaan jossain vaiheessa puhelinlangat revitään alas, mutta kun mies alkoi puhutella minua opitun kaavan mukaan vähän väliä nimeäni toistelemalla, alkoikin minua yhtäkkiä tökkiä: Kuule K, Varmaan K tiedätkin, Onko K sinulla jne. Päätin, että tuolta mieheltä en osta mitään.
Eikä muutenkaan ollut kiva. Miksi hänen piti koko ajan toistella jotain yltiöpositiivisia fraaseja:
-Onko sinulla nettiyhteys?
-On.
-Hienoa!
-Paljonko maksat kuukaudessa?
- - euroa.
-Erinomaista!
-Minkä operaattorin liittymä sinulla on puhelimessa?
-Soneran.
-Hyvä!
Ja tuota samaa rataa ties kuinka monta kertaa. Mitä erinomaista siinä on, jos minulla on hänen mielestään kallis nettiyhteys. Mitä hienoa, jos puhelinliittymä on eri kuin hänen tarjoamansa. Ajatteli tietysti omalta kannaltaan, että nytpä hän saa hienot bonukset, kun tuo haksahtaa ostamaan vaikka mitä.
Puhelinoperaattoria en taida vaihtaa, sillä viime myrskyjen aikanakin oli tosi hyvä, kun meillä oli eri liittymät miehen kanssa, ja toisen operaattorin linkki oli mykkänä. Oli edes yksi toimiva puhelin talossa. Nettiyhteys saattaa tulla vaihdettavaksi jossain vaiheessa.
Tässä kuvassa on yli 800 juomatölkin avausklipsiä. Olen pessyt ne keittämällä pulverivedessä. Tänään aloin hakata niitä vasaralla litteiksi. Olen ilmoittautunut kansalaisopiston kurssille, jolla niistä tehdään virkkaamalla käsilaukkuja ja muita esineitä. Kurssi alkaa ensi kuussa. Muistin ilmoittautua vasta tänään netissä ja ihmeekseni kone ilmoitti, että kurssi onkin jo täynnä. Häh, eihän täällä yleensä ole tunkua minnekään. Minä kyllä aion mennä kurssille vaikka väkisin. Vaikka minkä oven raosta opettelen tekniikan, kun kerran koko syksyn mies on kerännyt noita klipsejäkin.
lauantai 18. helmikuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kansalaisopiston kursseista: Ihailen tuota asennettasi, että menet vaan etkä meinaa, vaikka sitten ovenrakoseen kuikuilemaan. Itseltäni on jäänyt temppu tekemättä, enkä siksi ole vieläkään käynyt "kahvipussille uusi elämä" -kurssia. No, kahvikasseja olen toki ommellut jo vuosikausia ilman kurssitustakin.
Olen törmännyt ihan samaan systeemiin eli ylikohteliaisuus ei iske minuun, tosin normaali ja luonnollinen kohteliaisuus kylläkin.
Nämä klipsilaukut sun muut ovat tosi ihania, en ole nähnyt oletko jo saanut aikaiseksi ja julkistanut jotakin?
Lähetä kommentti