Tämä toistuu joka vuosi

Arki on alkanut toden teolla. Ennen matkaa olleet kokeet eivät olleet korjautuneet viikon aikana itsestään, vaan ne lojuivat siistissä pinossa paikallani. Kaikki abien kokeet oli nyt sitten kiireesti korjattava, että oppilaat ehtivät saada numerot penkkareihin mennessä. Yo-kuuntelut alkoivat rytinällä maanantaina ja jatkuvat vielä huomenna. Rytinällä sen takia, että vaikka kouluun on ostettu vaikka kuinka paljon CD-soittimia, alkaa vähän jokaisessa olla jokin vika. Jokin ei anna avata CD-koteloa, jokin pätkii ja nielee osan puheesta, yhdestä ovat oppilaat repineet osia! ja jokin ei vain suostu pyörittämään levyä tai kuulumaan tarpeeksi kovalla. Koneita tarvitaan paljon, sillä aina on oltava vieressä myös varasoitin, jos yksi tekee tenän.

Langattomia kuulokkeita on, ja niihin tarvitaan erityinen lähetin. Eilen olisi tarvittu kaksi lähetintä, sillä oli samaan aikaan menossa kahdenlaista kuuntelua. Mutta enkunope oli hiki hatussa etsinyt toista lähetintä koko viikon käyden läpi kaikki luokat ja kaapit. Ei vain läytynyt mistään. Pitäisikö vetää johtopäätös, että sen on joku kähveltänyt. Kaikki pitäisi olla kettingeillä niitattuna teräksiseen alustaan.

Tähän mennessä on kuuntelut saatu onnellisesti viedyksi läpi. Toivottavasti oppilaat ovat jotain osanneetkin. Saksan kuuntelijoita ei ole täällä päässä, mutta etäoppilaat kuuntelevat omalla paikkakunnallaan, ja saan kokeet luettavakseni kirjeitse. Silloin taitavat penkkarihulinat olla ylimmillään. Voi herra varjelkoon taas sitä meininkiä, taidan pinnata enkä näytä naamaani ollenkaan. Sinä päivänähän minulla ei ole tuntejakaan, minulla on silloin eläkepäivä. Eihän sinne ole ennenkään eläkeläisiä huolittu.

Tässä jaksossa minulla ei ole kuin kakkosille yksi ruotsin kurssi, jossa on myös etäoppilaita. Saa nähdä, mikä on lopputulos, sillä etäpäässä yksi sai vasta tänään kirjan, vaikka on jo toinen viikko pitkällä. Ja omista oppilaista näin yhden vasta tänään eka kertaa. Kun kyselin, miksei ilmestynyt aiemmin, vastasi, että hänellä oli omia bisneksiä.

Nämä vastoinkäymiset toivat mieleen lauantaisen junamatkan, jossa meille oli osoitettu paikka seitsemän hengen loosista. Kopissa istui jo viisi musiikinopettajaa(!), jotka olivat matkalla Kouvolaan musiikinopettajien kuoroharjoituksiin. Opet olivat pääkaupunkiseudun eri kouluista. Kysyin yhdeltä lukionopelta, mikä heillä on lukioonpääsyn keskiarvoraja. 8½ kuulemma, ellei lähempänä yhdeksää. Ja oppilaat tietysti motivoituneita ja opinhaluisia ja niin edelleen.
Kannattaisikohan alkaa kadehtia vai jäikö opelta vain mainitsematta kaikki negatiiviset asiat.