.JPG)
Minun piti saada selville valkosipulin kynsi -ilmauksen englanninkielinen vastine. Käden ulottuvilla ei ollut sanakirjaa, joten etsin ensimmäisestä vastaantulevasta nettisanakirjasta. Ilmaus oli clove of garlic.
Huomasin yhtäkkiä, että ilmaus ei olekaaan kaikissa kielissä kynsi. Saksalaiset nimittäin eivät puhu kynsistä vaan valkosipulin varpaista (Knoblauchzehen) ja espanjalaiset hampaista (dientes del ajo). Onneksi sentään virolaiset puhuvat suomalaisten tapaan kynsistä (küüslauga küüs). Ruotsalaiset eivät käytä ruumiinjäseniä tässä yhteydessä ollenkaan, vaan heillä on vitlöksklyftor. Klyfta on lohko, kuten mm. appelsiininlohko. Klyfta tarkoittaa ruotsissa myös mm. halkeamaa, kuilua, aukkoa ja klyva halkaista, minkä luulisin olevan samaa kantaa tuon englannin clove-sanan kanssa.
Nettisanakirja antoi ilmaukselle käännöksen 14 muulle kielelle, mutta outoa minusta, että käännökset olivat mielestäni kaikki päin mäntyä. Clove of garlic merkitsisi nettisanakirjan mukaan muun muassa saksaksi, espanjaksi ja suomeksi varvasta. Minulle tuntemattomia kieliä oli mukana, mutta minusta varpaaseen liittyviä sanoja niilläkin kielillä annettiin. Ainoastaan venäjäksi oli minusta oikea: dolka tsesnoka, joka tarkoittaa juuri valkosipulin kynttä. Venäjässä tuo dolka tarkoittaa kuulemma vähän samaa kuin lohko, mutta siellä on toinenkin sana, joka on juuri hammas.
Mitä tästä kaikesta opimme? Ainakin sen, että mitään ilmausta ei voi kääntää suoraan omasta kielestä toiseen kieleen. Aina ilmenee jotain yllättävää. Toiseksi: Nettisanakirjoihin ei voi luottaa. Jos niitä käyttää, pitää tarkistaa useammalta taholta.
Tiedättekö muuten, mikä on yhdistelmäsipuli? Näytti olevan Wikipedian mukaan kokonainen valkosipuli kaikkine kynsineen, kun se espanjaksi oli mainittu valkosipulin pääksi.
Tekstit
12 kommenttia:
Rupes naurattamaan nuo varpaat, kun en ole kai koskaan sitä miettinyt, se on aina ollut vaan Zeh ja sillä (valko)sipuli.
Lainasin pari viikkoa sitten kirjastosta pehmeäkantisen pienen opuksen, jonka nimeä en muista (hyvä minä!).
Siinä oli kuvitettuina sanontoja eri maista. Kuvat olivat tosi hauskoja ja käännökset myös.
Nämä mainitsemasi antavat kyllä valaisevan kuvan siitä, ettei joka maassa ajatella samalla tavalla.
Olipa hauska juttu, enpä ole tiennyt varpaitakin pureskelleeni. Mitähän ne uudet yksikyntiset pallukat sitten on, pottivarpaitako?
Allu: oletko muuten huomannut, että vieraalla kielellä asiat eivät kuulostakaan ihan samanlaisilta kuin omalla kielellä. Vaikka tietää, että Zehe on varvas, ei ollenkaan tunnu Knoblauchzehe niin hullulta kuin valkosipulin varvas.
Loreal Blondi: Olisitpa nyt muistanut kirjan nimen, kiinnostaisi kovasti lukea.
Sirokko: Jos ne ovat vaikka ukkovarpaita :)
Oletpa taas kovin ajankohtainen. Tänään Hesarissa oli juttu kielitieteen väittelijästä, joka vertaili eri kielten sanoja, varsinkin onomatopoeettisia, esimerkkinä oli käki ja korppi, joiden sanassa eri kielissä oli niiden äänestä peräisin olevia piirteitä.
Leen@:
Pitääpä yrittää etsiä, jos vaikka netistä löytyisi. Kuulostaa mielenkiintoiselta.
Olen aina itsekin miettinyt, miten juuri vaikkapa lintujen nimet ovat hyvin onomatopoeettisen tuntuisia. Minusta esim. ruotsin skata, harakka, kuvaa hyvin harakan säkätystä: ska-kha-kha. Kun taas varis, kråka puolestaan sanoo: krååk, krååk.
Netti on tarpeettoman tiedon aarreaitta ja virheellisen tiedon valtatie. Saattaa siellä olla jokunen tiedonjyväkin seassa :)
Isopeikko, sinäpä sen sanoit!
Kun joskus 90-luvun alkupuolella olimme kursseilla netin käytöstä opetuksessa, kouluttaja ensimmäiseksi sanoi:
Muistakaa nämä:
1. Nettiin ei voi koskaan luottaa!
2. Netti ei koskaan toimi!
Onkohan nuo unohdettu, sillä monet oppilaat käyttävät tiedonhankinnassa usein pelkkää nettiä kritiikittömästi. Ja wikipedia tuntuu olevan joidenkin raamattu.
Olipas erikoista tietoa tuiki tavallisesta valkosipulistamme, ei sitä todellakaan useinkaan mieti, mitä ja miksi jokin asia on jonkin nimi. Tuokin oli hyvä, että valkosipulin PÄÄ.
Palaan tässä kevään aikana sipuleihin. Minulla on nyt kasvamassa wintervaste valakosipulia ja normaalin oloista löökkiä, wintervaste sekin. Minulla on yksikyntisen valkosipulin aihioita, jotka panen sukuaan jatkamaan kuukauden sisällä.
Täällä sormet ja varpaat menevät sekaisin, kun tappajaetanat syövät melkein kaikki. Ei onneksi carlicia.
Mikähän, kun tänään kaikki tuntuu niin huvittavalta. (No mulla oli eilen synttärit, että ruuneperiä tässä naurattaa, vaikka vähän kyllä harmittaa se ikääntyminen.) Ruotsalaisten klyfta = lohko ilmaisu valkosipulille sai valkosipulikunnan asukkaan ja valkosipulin ystävän mielen laukkaan. Klyva oli niin mielenkiintoinen sana, jotta oitis tuli mieleen NENÄ, klyyvari. Nenä halkaisee valkosipulin kynnen. Nerokasta suorastaan :)
Vallaton mummeli: oi, ihana huomio tuo nenäjuttu. En ollut sitä itse huomannutkaan. kiitos siitä!
Lähetä kommentti