maanantai 22. helmikuuta 2010

Sanakirjan kanssa kauppaan

Aivan käsittämättömän vaikeiksi ovat menneet ihmisen ostosreissut nyky-Suomessa. Ei auta, että on opiskellut monia kieliä, ei! Purkkien ja purnukoiden kyljestä ei tahdo saada enää mitään tolkkua, mitä pullo sisältää. Ja niinkin yksinkertaisen asian ostaminen kuin hienopesuaine on kiven takana.

Yhden pullon kyljessä lukee: naturals, Virkistävä oliivinkukan tuoksu, jossa on kamomilla - uutetta. Jaa, taitaa olla sittenkin teetä! (Jos olisin nyt opetustehtävässä, saisin tuohonkin sanajonoon muuten jo ties kuinka monta merkintää punakynällä, mutta se olkoon nyt sivuseikka). Mutta ei siis selvinnyt ainakaan etusivulta, mitä pullo sisältää. Tuotemerkistä päättelen, että pyykinpesuainetta tai huuhteluainetta, mutta ei ole samantekevää, missä järjestyksessä niitä koneeseen laittaa, joten kyllä pitäisi saada selvää, kumpaa tässä pullossa on.

Ostan siis pullon summissa ja päätän katsoa takasivulta kotona silmälaseilla ja hyvässä valossa oikein sitten pienellä painetun tekstin. Etusivulle on näemmä kirjoitettu vielä oikein himmeällä: 2*concentrated. Mitähän sekin mahtaa tarkoittaa!

Takasivulta sitten silmälaseilla erottuu: naturals sisältää ripauksen aitoa Kamomillaa! -Kyllä taitaa juomapuolelle mennä kuitenkin! Jatkuu: Se saa tekstiilisi tuntumaan hyvältä ihoa vasten antaen niille ihanan tuoksun ja puhtauden. Näin pitkälle olen jo päässyt, enkä vieläkään tiedä, mitä pullossa on. Teksti vain pienenee ja pienenee ja vihreällä värillä lukee (joka väri muuten on kuulemma vaikeasti erottuva, näin sanovat oppilaat ja kieltävät minua kirjoittamasta vihreällä kalvolle): Paras lopputulos saavutetaan käyttämällä yhdessä xxx-huuhteluaineen kanssa.

Voi pyhä isä sentään, tämä on sitten ilmeisesti pesuainetta, mutta selviääköhän mistään, onko se hienopesuun vai peräti valkaisevaa, niin että lähtevät loputkin värit mustista farkuista? Annosteluohjeita tulee seuraavaksi ja käyttöohjeita, mutta aina vain pienemmällä tekstilllä, joten jos minä en niitä näe lukea pesuhuoneen hämärässä valossa, epäilen ettei kukaan muukaan. Kymmenen senttiä pitkän pienen präntin puolivälissä osuu silmiini yhtäkkiä: XXX KAMOMILLA TIIVISTENESTE PYYKINPESUUN. Mutta missään ei lopulta ole sanottu, voinko sillä pestä kirkkaanvärisiä vaatteita. Kunhan summissa heitän koneeseen jonkinlaiselle pyykille. Koneen jo pyöriessä näen vihdoin ihan pienellä jossain pullon pohjan lähellä punaisen rastin, joka on vedetty villan ja silkin yli!

Sitten toinen summissa ostettu pullo. Etusivulla lukee: XXX Wool & silk Balsam. Kuulostaa ja näyttää kaupassa kiireellä ostettaessa huuhteluaineelta. Villalle ja silkille ainetta tarjoaisin. Ja balsami kuulostaa huuhteluaineelta. Pitää katsoa kotona vielä varmistukseksi takasivulta taas minimaalisilla kirjaimilla kirjoitettua tekstiä. Ja sitten osuu silmiin: Voor elke waterhardheid. Ja samanlaista siansaksaa koko takasivu täynnä. Kuin vahingossa osuu silmiin suomeksikin: Nestemäinen hienopesuaine villalle ja silkille. Kaikkein pienimmällä tekstillä. Nyt sitten on jo kahdenlaista pesuainetta, mutta ei ensimmäistäkään huuhteluainetta.

Täytyy ottaa sanakirja kauppaan, että seuraavalla kerralla tietää jo valmiiksi, mitä pulloissa on. Ei nimittäin ole yhtään helpompaa muidenkaan ostosten teko. Olisin tarvinnut hoitoainetta tukkaan. Ymmärrän sentään mennä oikean hyllyn ääreen, mutta aivan kuin ulkomailla yrittäisi arvuutella pullojen sisältöä. Tuotemerkki on: XXXXX. Sitten lukee taas käsittämättömällä kielellä: Indulging Cream, Beauty Care. Moisturising cream. Kovasti kuulostaa hoitoaineelta, ei vain tiedä, minkä äläyksen tuo moisturising antaa. Tai indulging, kovin kuulostaa epäilyttävältä, ei kuitenkaan sovi minun tukkaani! Taas sanakirja esiin ja kas, selviää monen kiroilun ja hermoilun ja tukanrepimisen jälkeen, että olen ostanut kolme pullollista suihkusaippuaa! Erikoistarjouksessa nääs, mutta ei missään sanottu, mitä siellä oli tarjouksessa #"§%ZW##&%

10 kommenttia:

Allu kirjoitti...

Eikös tuo ole sitä globalisaatiota. Teillä lukee flaamin kielellä veden kovuus ja meillä Saksassa lukee kurkkupurkissa suomen kielellä suolakurkku.

Terttumarja kirjoitti...

Nyt kyllä tartuit sellaiseen aiheeseen, että hurraa!
Täälläkin manaillaan shampoo- ja hoitoainepullojen samankaltaisuuksia, värit ja tekstit ovat toistensa kaltaisia. Kun yrittää ilman silmälaseja hairaista käsiinsä hiustenpesuainetta, ottaakin hoitoainetta ja päinvastoin.
Viimeksi kyselin ekologisen pesuaineen PH-arvoa, en löytänyt sitä pullon kyljestä eikä sitä löytänyt myyjäkään.
Soitteli sitten maahantuojalle, ei tullut selvyyttä:(
Pitäisi kai ottaa yhteyttä tv:n Kuningaskuluttaja-ohjelmaan, auttaisikohan mitään?

Rea kirjoitti...

Hauskasti kirjoitettu......
Juu, kyllä olen törmännyt samaan ongelmaan, joistakin tuotteista ei todellakaan tiedä mihin niitä pitäisi käyttää.

Olisikohan helpompaa kun aikoinaan -80 luvulla käytiin bussilla muutaman päivän matkalla Pietarissa rautaesiripun aikaan.Mentiin sitten kauppoihin katselemaan tavaroita.
Jos jotain löytyi, sitä oli vain yhtä sorttia.

sirokko kirjoitti...

Totta niin. Suurennuslasin ja kielitaidon lisäksi pitää olla paljon aikaa jos kempsupuolelle pitää mennä. Sitten tarvitsisi vielä kemian hallintaakin, että ymmärtäisi välttää ne vaaralliset aineet. Säälittää varsinkin vanhukset ja allergikot, jotka joutuvat siellä lottoamaan.

Hanneles bokparadis kirjoitti...

EU on antanut joitakin sääntöjä, joskus tekstit mahdottoman pientä, juuri siksi, että niin monella kielelä.. Mutta juuri kauneustuotteen on vaikeita, en tajua, mihin paikkaan niitä voitetta.. Hammastahnakin sisältää kaikkea myrkkyä ja bakteereja tappavia aineita, mikä ei ollenkaan hyvää, ei viemäreille eikä ihmisille.

Kamalinta on makkarapaketit, Atrian grillinakki sisältää koneellisesti eroteltua siipikarjan- ja sianlihaa... Taidettu kieltää Ruotsissa, ei edes eläinruokaa.

Hannele kirjoitti...

P.S.
päivämäärät pitää kans muistaa tarkistaa

Jael kirjoitti...

Aika sekaisin meneekin valikoimien runsaudenkin vuoksi. Ja kun ne tekstit ovat vielä joskus niin pienelläkin kirjoitettu....
Hauska kirjoitus!

Kirlah kirjoitti...

Hyvä, että joku muukin on samaa mieltä. En ymmärrä, miksi suomalaiset hyväksyvät ja nielevät kaiken tämän:

1. Tuotteen etupuolella pitäisi minusta olla selvästi ja isolla sanottu, mitä purnukka sisältää. Ei ole kiva, jos muotovaahdon sijasta tukkaan pursuttaakin partavaahdoketta tai uuninpesuainetta.

2. Useimmiten tuotteen etupuolella ei ole tietoa, mitä pullo sisältää. Tai sitten jos on lottoamalla saanut arvatuksi, mitä siellä on, ei ole vaikutuksesta tietoa vieraan kielen takia: beauty care go fresh, cherry blossom and almond fragrance, vintage living, protecting serum, smooth vitality, cream oil. Minua ihmetyttää, miten vaikkapa äitini on selvinnyt ostosreissuistaan.

3. Ja sitten vielä se, että TÄRKEIN, eli sisältö on piilotettu keskelle niin pientä tekstiä, ettei sitä erota ensi silmäyksellä.

Minusta ihmettä, kun ihmiset muuten ovat niin olevinaan tietoisia oikeuksistaan, ei tähän asiaan ole kukaan välittänyt tarttua. Tai sitten kaikilla on aikaa notkua tuntikaupalla hyllyjen välissä aikaa kuluttamassa.

vilukissi kirjoitti...

hehehhe :)!! Mä sain eilen lahjaksi pienen putelin ... jotakin...yritin vaivihkaa lukaista, mutta en saanut liioin selvää, ulkomaan kieltä oli. Kotona tavasin sitten, uskon että oli naamarustinkiini, kun siinä luki face...mutta en vieläkään tiedä, että kun oli kosteuttavaa, että pesenkö sillä (liian vähän) vaiko huuhtelen (liian vähän laajakaista naamaan)vaiko laitan aamulla tai josko sitten yöksi, mutta night sanaa ei ollut...en oisi konsaan uskonut,e ttä meikkienkin kanssa alkaa ongelmia. Nestemäiset pyykinpesuaineet ovat olleet jo kauan kauhistus, kirjoa, valkoa, näin paljon ja noin vähän...

Kirlah kirjoitti...

Vilukissi, meikeissä ja rasvapurkeissa on just sama ongelma. Tunne kaupoissa on just samanlainen kuin vaikkapa Venäjällä, jossa ostin kerran mielestäni käsirasvan näköisen purkin. Vasta kotona sanakirjan kanssa sain selville, että se olikin koko keholle tarkoitettua rasvaa.

Se etu noista englanninkielisistä teksteistä, että ihan niiden takia olen oppinut englantilaisia sanoja, mutta enpä niitä sitten missään muualla tarvitsekaan kuin Suomessa kauppareissuilla!