lauantai 4. tammikuuta 2014

Näinkin oppii kieliä

En ole koskaan kerännyt isommin postimerkkejä, vaikka lapsenikin ovat niitä aina laittaneet talteen, jos vaikka tulevaisuudessa alkaisivat lajitella systemaattisesti. Joskus keräilin merkkejä niistä maista, joissa puhutaan opettamiani kieliä. Ei ollut kovin määrätietoista keruuta sekään. Mutta kun lapsenlapsenikin on nyt tehnyt hienot lajittelut, päätin minäkin ruveta "filatelistiksi" ja aloin kerätä lintumerkkejä.

Ja kun nyt oikein aloin systemaattisesti merkkejä lajitella pelkän talteenlaiton sijaan, huomasin, että harrastus vie pikkusormen sijaan koko käden ja jopa koko ihmisen. Sain jouluna lahjaksi useita kymmeniä merkkejä. Aluksi linnun nimen ja suvun määrittely tuntui sujuvan mukavasti ja innostuin tosi paljon, kun opin uudenlaisia lintuja ja aloin vähän oppia ryhmittelyä.

Merkeissähän on yleensä mainittu ainakin tieteellinen nimi. Sen kun lyö hakukoneeseen, tulee useimmiten esiin jopa suomenkielinen nimi ja suvut, heimot, lahkot jne. Mutta sitten on haasteitakin, mikä ilmeisesti on tämän harrastuksen suola. Mistä maasta merkki on, on yleensä helppo päätellä. Outo maa DPKR selvisi Pohjois-Koreaksi hakukoneen avulla. Magyar puolestaan oli tuttu ennestään, koska minulla on ollut unkarilainen kirjekaveri ja merkeissä luki aina Magyar posta. Unkari itse asiassa on Magyarorszag.

Sitten on niitä merkkejä, joissa ei ole tieteellistä nimeä, pelkkä kulloisenkin maan omakielinen nimi. Mutta ei hätää, hakukone tuo hyvin äkkiä esim. wikipedia-tiedoston kyseisestä linnusta, sitten vain valitsee suomenkielisen version tekstistä. Tai ellei sitä ole, jonkin muun tutunkielisen. Kuten nyt vaikkapa unkarilainen lintu Kékvércse. Sille oli helpohko löytää nimi: punajalkahaukka, kuuluu jalohaukkoihin.

Innostuin tällaisista löydöistä suunnattomasti, mutta ei pidä nuolaista ennen aikojaan. Joskus vieraskielinen sana ei olekaan linnun nimi vaan aivan jotain muuta kuten ´posti´ tai ´luonnonsuojelun hyväksi´ tai pelkkä ´linnut´ kuten ranskankielinen ´oiseaux´ ilmeni olevan. Vaikka osaan moniakin kieliä, en tuotakaan ymmärtänyt mistään päätellä. On siitä nyt se hyöty, että voin vaikka ranskankielisiltä postimerkkisivuilta etsiä lintumerkkejä. Postimerkki kun näytti ranskaksi olevan ´timbre´. Ei mitenkään voisi kyllä arvata muiden kielten perusteella. Yhtäkin unkarilaista merkkiä katsoessa ei tuntunut oikein miltään linnunnimeltä ja osoittautui, että sana tarkoitti postinumeroa. Ilmeisesti haluttiin muistuttaa ihmisiä postinumeron käytöstä. Hyvä etten sentään laittanut kansiooni lintujen otsikoksi ´iranitószám´ - postinumero.

Tähän asti sentään menetteli joten kuten, mutta sitten löytyi merkkejä, joissa ei ollutkaan linnunnimi kirjaimilla vaan harakanvarpailla. Ala siitä sitten ihmetellä, minkämaalaisiin koukeroihin harakanvarpaita vertaisi. Ajattelin nimittäin, että arvuuttelemalla ensin suomeksi linnun nimeä ottaisi esim. korealaisen wikipediaversion esiin. Hauskaahan sekin oli, mutta ei mitään mainittavaa hyötyä. Linnut olivat erinäköisiä kuin minun merkeissäni. Ja nimen koukerot näyttivät olevan ihan erilaisia kuin merkissä.

Oma lukunsa vaikkapa afganistanilaiset merkit. Ensimmäinen ongelma, mitä kieltä maassa puhutaan. Hakutuloksella tulee 30 eri kieltä! Ja kun summissa valitsee vaikkapa belutsin kielen, ilmenee, että sitäkin puhuu kuusi miljoonaa ihmistä, vaikka en ole tuollaisesta kielestä koskaan edes kuullut. Ja millähän kielellä sitten on kirjoitettu linnun nimi? Varmaankin virallisella kielellä. Ilmeni, että niitäkin on kaksi: pastu eli afgaani ja dari eli afganistanin farsi. Voi hyvä ihme sentään, hieno keksintöni ei olekaan käyttökelpoinen.

Joitakin nimettömiä tai kummallisilla merkeillä kirjoitettuja lintuja onnistuin saamaan selville, kun laitoin jonkin tuntemani kielen yleisnimen hakukoneeseen, esimerkiksi ´pyyt´ ja näppäilin kuvahaun. Kun esiin tulee samannäköinen lintu kuin merkissäni, klikkaan kuvaa ja pääsen jäljille ehkä sitä kautta.

Joten ihan kiva, että on vähän haastettakin, liian helppo lajittelu olisikin jo yksitoikkoista :) Tässä olen oppinut sentään jo paljon vieraita kieliäkin.

11 kommenttia:

Sirokko kirjoitti...

Just. Minulla on hirveät määrät nuorena kerättyjä postimerkkejä, joita kuvittelin lajittelevani 'sitten vanhemmiten'. En vaan enää keksi miten sen lajittelun hoitaisin, kun vähän kaikkea löytyy, ja niinpä se onkin sitten jäänyt. Tuo on kyllä viisasta opetella samalla lintuja.
Antoisaa vuoden jatkoa vaan!

Jael kirjoitti...

Onpa kiva sarja:) Isäni harrasti filateliaa ja itsekin sitten innostuin jo lapsena keräämään merkkejä ,mutta sitten se jäi.Mutta laitan aina kaikki postissa tulleet merkit talteen. Harvemmin vaan nykyään saa sellaista postia missä on postimerkkejä..

molla kirjoitti...

Korealaisen postimerkin kanssa voi olla apua tästä virtuaalinäppäimistöstä: naputtele teksti sinne ja sieltä Googlen kääntäjään. Kukin korean kielen "merkki" koostuu kahdesta tai kolmesta kirjaimesta.

http://www.branah.com/korean

Kirlah kirjoitti...

Sirokko: Moni muukin on sanonut tuota samaa: vähän kaikkea on. Mutta huomasin itsekin, että postimerkkien keräilyn idea on juuri siinä, että keskittyy johonkin tiettyyn aiheeseen. Joko jonkin tietyn maan merkit tai sitten tietyn ikäiset, tietty teema jne.

Jael: tosi harmi todella, että tulee nykyään vain tekstiviestejä tai sähköpostia, joista ei jää merkkejä. Tai jos postissa tulee jokin kirje, on siinä usein pelkkä leima. Jopa joulukortit ovat monesti sellaisia, joissa on painettu merkin näköinen kuva ja teksti: "postimaksu maksettu".

Kirlah kirjoitti...

Molla:
Kiitos vihjeestä. Hyvä linkki. Mutta kun kokeilin kirjoittaa, on se tietysti näin merkkejä ja niiden muodostamasta systeemistä tuntemattomalle tosi vaikeaa. Merkkejä tuleekin näköjään joko rivin yläpäähän tai sitten alapäähän, eikä aina voi tietää, millainen merkki kuuluu näpyttää ensin. Ja joskus lyö kolmekin merkkiä päällekkäin, ellei älyä painaa välilyöntiä välillä.
Kun olin aikani äheltänyt, olin jo ihan hiestä märkä ja niskat jumettuneet jännityksestä :)

Mutta aion kokeilla vielä toisenkin kerran, jos pääsisin jyvälle.

molla kirjoitti...

Hmm, enpä tullut ajatelleeksi tuota hankaluutta.

Merkit (eli tavut) muodostuvat siten, että ensimmäiseksi kirjoitetaan ylävasemmalla oleva kirjain (konsonantti), sitten yläoikealla oleva kirjain (vokaali) ja lopuksi alhaalla oleva kirjain (konsonantti), mikäli sellainen tavussa on.

Lintu on koreaksi 새 (lausutaan 'se'), pääskynen on 참새 (zamse), harakka on 까치 (kkazi). Viimeksi mainitun sanan ensimmäisessä tavussa on ensimmäisenä kirjaimena kaksoiskonsonantti (ㄲ). Tällaiset saa virtuaalinäppäimistössä esiin painamalla shiftiä.

Jos sanojen kirjoittaminen virtuualinäppiksen avulla ei onnistu, laita kuva postimerkistä tänne blogiisi, niin voin koettaa auttaa sen tulkinnassa :)

molla kirjoitti...

Tämä asia alkoi nyt jostain syystä kiinnostaa enemmänkin, joten googletin huvikseni pohjoiskorealaisia lintupostimerkkejä. Useimmissa näkyy olevan ainakin tämä teksti: 조선우표. 조선 on pohjoiskorealaisten nimi Pohjois-Korealle. 우표 puolestaan tarkoittaa postimerkkiä.

Kirlah kirjoitti...

Molla: skannasin pari postimerkkiä seuraavaan postaukseen.
Kopioin ihan huvikseni noita sinun antamiasi lintusanoja ja laitoin googleen kuvahaun niistä. Harakoita tuli kaikenlaisia kivoja, mutta tuo toinen sana ei sitten vissiin olekaan pääskynen, koska ei tullut yhtään pääskystä. Kaikki kuvat ovat pikkuvarpusia.

molla kirjoitti...

Ohops, minun kämmini. 참새 on tosiaan varpunen! Sen siitä saa, kun koettaa kääntää koreaa suomeksi englannin kautta - eikä osaa englantia täydellisesti ;)

Lapsi kirjoitti...

"Tosi harmi todella", sanoo ainoa tuntemani ihminen, joka lähettää ulkomailta tekstiviestejä korttien sijaan...

Vallaton mummeli kirjoitti...

Ai, miten hauska ja opettavainen postaus.