Viikonloppu meni melko tarkkaan himmelinteossa. Kansalaisopiston viikonloppukurssilla tuli valmiiksi monenmallisia, pieniä ja suuria himmeleitä. Itse sain tehdyksi tuon ylemmän pisaranmuotoisen. Luulin työtä hankalammaksikin ja ajattelin ensin, että kunhan nyt jonkin pienen edes saisi värkätyksi, hermot eivät kuitenkaan kestä. Mutta kun työ alkoi sujua, oli pakko tehdäkin ihan alkuperäisen mallin mukainen ja kokoinen.
Useita vuosia olen haikaillut, että olisi kiva, kun olisi himmeli. Ja eihän mitään ihminen saa, ellei ryhdy toimeen. Kun nyt oli kurssi tarjolla menin mukaan, ja olen melko tyytyväinen. Kun nyt tietää tekniikan, osaa varmaan tehdä vaikka minkä mallisia.
Tämä ei ole kurssilla tehty, vaan eräs kurssilainen toi kissan pahoinpitelemän himmelinsä, ja korjasi sen kurssilla. Tällaisen kun joskus saisi itsekin tehdyksi.
Tekstit
3 kommenttia:
voi mahotoon, että on hieno, nimenomaan tuo ylempi - siinä on hieno malli, harvemmin näkee
Annikki: niin että lähde sinäkin himmelikurssille! Se on yllättävän kivaa ja rentouttavaa puuhaa, varmasti tykkäisit.
Oivoi, meilläkin olisi ollut himmelikurssi. Vähän haikailin, mutta sitten oli muuta menoa. Kyllä minä vielä joskus... Hienoja ovat.
Lähetä kommentti