Kaupunkioppilaista puheen ollen, alkoivat eilen taas vängätä minun kanssani, ettei muka ruotsia tarvita missään. Olen jo syksyllä näyttänyt heille dokumenttia, jonka olen jonkun oppilasporukan kanssa laatinut. Listaan olemme aikoinaan saaneet kerätyksi työpaikkoja, ammatteja, opiskelupaikkoja, vaihto-oppilaspaikkoja puhumattakaan tiedonetsinnästä ja turismista ja kaikenmaailman harrastuksista. Saahan listaan vaikka kuinka paljon esimerkkejä. Mutta kun näillä nuorilla raukoilla ei ole vielä elämänkokemusta, eivät voi uskoa kuin sen minkä omin silmin näkevät. Ja hehän eivät ole kadulla nähneet ensimmäistäkään ruotsalaista, joten johtopäätös: ruotsia ei tarvita.
Missä on logiikka? Eivät ole kadulla nähneet ensimmäistäkään englantilaistakaan, ja silti väittävät, että englantia tarvitaan joka paikassa! Jaa missä muka - en minä vain ole missään tarvinnut!
Kun esitin, että jos oppilaalla on hienot numerot kaikista muista aineista, mutta ruotsi keikkuu vitosena, eikö se anna tietynlaisen kuvan oppilaasta. Silloinhan ei voi olla kyse ainakaan älykkyyden puutteesta. Oppilaat puolestaan esittivät minulle kysymyksen: kumman palkkaisin työhön, sen jolla on kaikki kiitettäviä, mutta ruotsi vitonen, vai sen jolla on kaikki seiskoja ruotsi mukaanlukien.
Kyllä esittivät visaisen kysymyksen. Olen asiaa pohtinut nyt monelta kantilta ja tullut siihen tulokseen, että riippuu tietysti aivan siitä, millaiseen työhön ollaan henkilöitä ottamassa ja millaiset ne muut hakijat ovat. Mutta yksi asia on varma: jos henkilöllä on kaikki muut aineet kiitettäviä ja yksi pyörii hylätyn rajamailla, kertoo tuo huono arvosana hyvin paljon henkilön asenteista. En mielelläni ottaisi työhön ihmistä, joka valikoi työtehtäviään. Joka työssä kun tahtoo olla niitä epämiellyttäviäkin tekemisiä.
Ja mitä ruotsin tarpeellisuuteen tulee, olen huomannut käytännössä monesti tarvitsevani ruotsia. Olisi jäänyt vissiin Kanariallakin aamukahvit saamatta, jos ei olisi ilmestynyt juuri sopivasti ruotsalaista turistia neuvomaan kahvikoneen käytössä.
Tekstit
17 kommenttia:
Aijai, kun eivät ne ymmärrä. Minäkin vähän aikaan sitten kirjoitin, mitä mieltä olen n.s. pakkoruotsista. Kyllä vaan on hyödyllistä osata sitäkin.
Aika hauska yhteensattuma, minullekin kesällä saman tapainen juttu kuin sinulle, ruotsalainen osasi neuvoa jonkun laitteen käytöstä :)
Entä jos ruotsia ei oikeasti tarvitse mihinkään - ei sillä tavoin kuin itselle merkityksellistä ja maailmaa avaavaa kieltä tarvitaan.
Ruotsin tarvetta ei ole se, että ruotsin pakollisuus jatkuu seuraavalla kouluasteella tai se, että virkoihin on lisätty todellisuudelle vieraita vaatimuksia.
Entä jos nuoret ja heidän vanhempansa ovatkin oikeassa: ruotsia tarvitsee vain se, joka haluaa sitä tarvita - ihan niin kuin useimpien muidenkin kielten kohdalla.
Omalla elämänkokemuksellani voin jo kyllä sanoa, ettei ruotsia tarvitse missään, tosin tiesinhän minä sen jo lukiolaisena. Ruotsista kirjoitin E:n, joten asenteesta tuskin on kyse, mutta en kyllä meinaa sitä kieltä enää puhua. Olen nimittäin jo unohtanut oppimani, koska kouluvuosista on jo aikaa.
Itse voisin hyvinkin palkata hänet, jolla on vitonen ruotsista, varsinkin jos osaa vielä jotain oikeasti hyödyllistä kieltä. Jos muut aineet ovat kiitettäviä, niin hän ainakin osaa ajatella omilla aivoillaan ja hyödyntää aikansa järkevästi. Kanariallakin voisi espanjasta olla enemmän hyötyä, enkä usko, että Ranskassakaan olisi minun ruotsia kannattanut kokeilla. Vähän osaamastani ranskasta oli huomattavasti enemmän hyötyä. Skandinavia ei myöskään erityisemmin kiinnosta minua matkailumielessä. Siellä muuten puhutaan myös erittäin hyvää englantia.
Vai olisiko niin, että kaupunkilaiset koululaiset ovat kykenevämpiä ajattelemaan omin aivoin kuin kenties "maalaiset", tai keitä muita sitten opetattekaan.
Omilla aivoilla ajattelevat koululaiset tietävät mitä haluavat, mitä kieliä tarvitsevat ja ennen kaikkea mistä kielistä he hyötyvät tulevaisuudessaan.
Suomessa on muutama satatuhatta äidinkielenään ruotsia puhuvaa, aivan riittävästi ruotsin tarpeen kattamiseksi. Suomenkielisen kannattaa mieluummin opetella jokin suurempi, tärkeämpi ja suomessa vähemmän puhuttu kieli kuten saksa, venäjä ja espanja, ja näin parantaa "markkina-arvoaan" työmarkkinoilla, kuin opiskella ruotsia ja kilpailla tältä osin kieltä äidinkielenään puhuvien kanssa.
Oikea todellisuus on toisenlainen kuin peruskoulun opettaja kateederin takaa vaikuttaa
Vallaton: No, todellisuus lyö sitten kasvoille itse kutakin.
Tyty: Työelämää vartenhan ruotsiakin opiskellaan eikä vapaa-aikaa. Mutta on kiva, kun sitten bonuksena kieliä voi käyttää vapaa-aikanakin. Itse ainakin olen ollut aina tyytyväinen, jos olen osannut jotain kieltä edes vähänkin, turha myrkyttää mieltään ja kiukutella jonkin ruotsin takia, mutta kuka nyt minkäkin asian ongelmakseen ottaa.
Vai puhutaan hyvää englantia Ruotsissa. Kai ne turistille puhuukin, että saavat tavaroitaan myydyksi, mutta ei ole kuin kaksi viikkoa siitäkin, kun eräs Kuopiossa asuva henkilö, metsäalalla työskentelevä professori, kertoi ehdottomasti tarvitsevansa ruotsia käydessään työasioiden takia siellä, samoin Norjassa. Eivät puhu mielellään englantia. Ja muuten Venäjällä asioidessaan tarvitsee venäjää.
Eikä tämä ole ainut esimerkki. Kyllä niitä minulla riittäisi.
Anonyymi: en tiedä peruskoulun opettajista, mutta itse perustan väitteeni tutkimustuloksiin työelämän kielitarpeista sekä suurelta osin entisten oppilaideni tai näiden vanhempien kokemuksiin.
Ellei minulla olisi tiedossa kuin oma paikkakunta ja oma elinpiiri, olisi helppo väittää, että "ei mihinkään tarvita". Mutta olen ennenkin tullut maininneeksi, että olen yrittänyt käydä muuallakin kuin omalla postilaatikolla juuri sen takia, että minulla olisi kanttia sanoa mielipide.
Mutta tosiasiahan on aina se, että ihminen voi kaventaa omaa elinpiiriään ja päättää, "että en tarvitse tätä ja tuota mihinkään". Sillä tavoin voi sulkea monia mahdollisuuksia itseltään. Sen jälkeen on helppo sitten alkaa kadehtia niitä, jotka saavat ehkä jotain etua ahkeruudestaan.
Mutta mitä se minua haittaa. Olen yrittänyt tehdä työni niin hyvin kuin ikinä pystyn, mutta ei sekään näytä riittävän.
Minulta jos kysytään, voidaan romuttaa vaikka koko koululaitos. ihmiselle on kaikkein paras, että se viljelee itse oman ruokansa ja kasvattaa lihan ja muut tarpeet itse. Silloin ei tarvita sen kummemmin ruotsia kuin mitään muutakaan jonninjoutavaa matikan derivaatoista lähtien.
Minulta vain ei ole taaskaan kysytty mitään.
Älä Kirlah loukkaannu, mutta tapasi ohittaa se, että mistä tahansa kielestä voi olla hyötyä eikä useimmille todellakaan ole mitään hyötyä ruotsista.
Niin kauan kuin ruotsi on pakollinen, on tietysti hyvä, että sitä opettaa innostunut opettaja. Voit olla ihan tyytyväinen itseesi.
Ruotsin pakollisuudelle vain ei ole perusteita. Ihan sama keskustelu käytäisiin, jossa miellä olisi pakkosaksa tai pakkovenäjä. Tällaisiin pakkoihin ei ole mitään syytä monikielistyvässä maassa, globalisoituneessa maailmassa.
Mutta ymmärräthän, ettet voi vastata älykkäille ihmisille, että pakkoruotsi on hyvä, koska joku on joskus sitä tarvinnut. Tuolla tavoin puolustellaan vapaaehtoista kieltä.
Pakkoruotsi aiheuttaa suuria ongelmia mm.
- maan kielivarannon laveudelle, sillä missään ei pakoteta yksikielisessä ympäristössä eläviä ihmisiä opiskelemaan kolmea vierasta kieltä
- maahanmuuttajille, sillä he eivät saa vapautuksia vaikka heillä on paljon kirittävää suomen ja englannin osalta - ja muistathan että pääkaupunkiseudun kouluissa on arvioitu pian olevan 20% maahanmuuttajataustaisia oppilaita
- erityisoppilaille ja ei-kielellisesti suuntautuneille, jotka muissa maissa saavat painottaa itselleen vahvoja alueita eikä heitä karsita jatko-opinnoista tai anneta jäädä valmsitumatta siksi, että jokin pikkukielen tentti ei mene läpi
Tämä on ihan selkeä asia. Ei kannata ottaa henkilökohtaisesti.
Ei maailmalla liho, mutta viisastuu. 24 ikävuoden jälkeen minä en ole tarvinnut suomenkieltäkään mihinkään, koska muutin työhön ulkomaille. Suomea tarvitsin koulu- ja yliopistoloppututkintoihin eli ammatin oppimiseen. En sitten tarvinnut ruotsiakaan enkä englantia, vaan inhokkiani saksaa. Minä vain rakastin äidinlieltäni niin paljon, että halusin säilyttää sen ja lastenikin sitä oppivan. Me perustimme muitten samanmielisten kanssa suomikoulun, johon kuskasin kerran viikossa 12 vuotta tavallisen koulun jälkeen.Koskaan he eivät sitä vastaan napisseet, vaikka kuinka väsyneitä olivat. Käytännön harjoitusta he saivat Suomessa mm. vierailevina oppilaina koulussa ja rippikoulussa suomalaisten nuorien kanssa. Oliko siitäkään mitään hyötyä?Työhakemuksissaan heillä nyt on vieraiden kielten taitona sujuvat englantija ranska sekä suomen perustiedot . Englanti on edelleen minun heikoin kieleni. En ole siinä edistynyt, mutta en juuri huonontunutkaan. Kaikki loma-aikani ja rahani kuluivat Suomessa käymiseen. Ajoin Ruotsin kautta enkä suinkaan suorinta ja nopeinta reittiä. Oli kivaa, että osaan ruotsia ja pääsin katsomaan koulun historianopetuksesta tuttuja paikkoja. Netistäkin on kiva katsella ja kuunnella kaikenlaista. Kutkuttava ajatus, että joku besserwisseri-koululainen vänkäisi minun kanssani jonkun kielen hyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä.Minun unelmani oli opiskella suomalais-ugrilaisia kieliä, mutta sei ei rahan puutteessa toteutunut. Oli otettava sitä, mitä sai ja tienattava leipänsä niillä kyvyillä, mitä oli.
Muuten, nykyään Saksan koululaisilla on oltava ekaluokasta asti tuo EU:n kieliportfolio ja kielipassi http://www.coe.int/t/dg4/education/elp/ . Nuo vänkäävät koululaiset voisivat vaikka käydä teoreettista periaatekeskusteluaan minun kanssani tuolta pohjalta, kun minulla on ollut alakkoulussa noita monikielisiä oppilaitakin kaikista herran maista, muttei Suomesta yhtäkään. Rauhallista joulua, ope.
Anna2, oletko sitä mieltä, että sinun on elämänkokemuksesi pohjalta saatava päättää minun lasteni kielitaito? Luulekto, ettei minulla ole taustalla koulutusta, kokemusta ja näkemystä siitä, mistä voi olla hyötyä tai iloa.
Vapaaehtoisia kieliä voit toki mainostaa omilla kokemuksillasi (oli kivaa ajaa Suomeen Ruotsin halki ja puhua ruotsia), mutta pakollisuus vaatii jo jotain muuta.
Hienoa, että nykynuoret osaavat kyseenalaistaa ja ajatella itsenäisesti. Muutenhan oppilaille voisi syöttää mitä tahansa poliittista propagandaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa muuten ruotsin vapaaehtoiseksi kieleksi, tietyn siirtymäajan kuluessa.
Seuraava hallitus tulee erittäin todennäköisesti poistamaan yleisen virkamiesruotsin. Yhteiskunnalliset muutokset maan kielipolitiikassa ovat jatkuneet Haminan rauhasta lähtien ja prosessi etenee kunnes ruotsista tehdään virallinen vähemmistökieli.
Anonyymille 13.39
Sorry. Taisi tulla väärinkäsitys. En ole kansanedustaja, eikä ole tarkoituskaan tavoitella päätösvaltaa koulun opetuksesta, eli sinun lastesi kielitaidosta. Suomessa asuu eräitä miljoonia ihmisiä. En luule sinun koulutuksestasi,kpkemuksestasi tai näkemyksestäsi mitään, koska en tunne sinua. Pakkoruotsi tuli pakkoperuskoulun mukana. Minulle ruotsi oli vapaaehtoinen eikä lainkaan vastenmielinen.
Vapaaehtoinen ruotsi onkin hieno homma.
Eikä pakkoruotsilla olekaan ollut koskaan kansan enemmistön tukea. Meillä vain on ollut sellainen demokratian karikatyyri, jossa lehmänkaupoilla on voinut ostaa mitä vain, jopa lasteni oikeuden opiskella itselleen merkityksellisiä kieliä. Muissa maissa ei vastaavaa pientä pakollista vähemmistökieltä ole.
Viimeisten galluppien mukaan pakkoruotsin kriitikkoja on 65-80% kansalaisista kyselytavasta riippuen. Ehkä tätä joukkoa on pian mahdoton olla kuulematta.
PS. Ruotsi ei ollut minullekaan vastenmielinen. Siitähän ei ole kyse. Se oli ja on järjetön pakko. Sama keskustelu käytäisiin myös pakkosaksasta.
Mikähän ihme siinä on, että jos mainitseekin sanan ruotsi, on se punainen vaate joillekin kiihkoilijoille. Jo on joku valopääkin ehtinyt laittaa sivuilleen tekstiäni ja luulee sitä pakkoruotsin puolestapuhumiseksi ja vielä halveeraa, ettei siinä ole edes perusteluja. Älysipä sentään sen! Miten olisikaan perusteluja, koska se ei ole oodi pakkoruotsin puolesta.
Onpahan vain jokapäiväisen työni yhden päivän merkintä. Ja ilmeisesti epäponnistunut sellainen.
Kun kerran minun hommakseni tässä maailmassa on laitettu ruotsin opetus, on minun velvollisuuteni tuoda esiin kielen osaamisen hyviäkin puolia. Täytyy vielä mainita, että eivät opiskelijani yleensä ole niin negatiivisia kuin tästäkin saa kuvan. Kyllä he osaavat ajatella aivoillaan: Se mikä ihmisen on tehtävä, se silloin myös tehdään eli opiskellaan edes sen verran että saadaan kurssi läpi, eikä kaiken päivää ruikuteta ja voivoteta, sellainen se vasta raskaaksi ihmiselle käy. Onneksi on suurin osa niitä, jotka iloitsevat ja kääntävät asian positiivisenkin puolen esiin.
Miltä näyttäisi luokassa ruotsinope, joka mankuisi kaiken päivää, että mihin tätäkin tarvitaan ja onpa kurjaa. Varsinkin kun se ei vielä yhteiskunnan painostuksesta huolimatta ole muuttunut tylsäksi.
Meinasin ensin kirjoittaa uuden jutun, mutta olen näemmä joskus aiemmin paremmalla ajalla jo kirjoittanut aiheesta useaankin otteeseen, mutta tässä yksi esimerkki, joten se siitä:
http://kirlahblog.blogspot.fi/2010/12/olipahan-pakkoruotsikeskustelu.html
Kuka ajattelee oppilasparkoja, eivät ainakaan ne, jotka heille jo lapsesta syöttävät negatiivista asennetta. On tapahtunut niinkin, että joku oppilas heti ekalla tunnilla seiskalla valittaa minulle, että ruotsi on kuulemma tarpeeton, en opiskele sitä. Mistäs ne olisivat sen keksineet, ellei vanhemmilta, lähipiiristään jne.
Mutta kun se kerran on vielä pakko, on sitä luettava. Kyllä tulee kuuden vuoden kurjat oltavat, jos jo heti aluksi noin ajattelee. Ei ole siis kaikki aina minunkaan syytäni, kun en ole ehtinyt vielä suutani edes avata, kun joku jo lyö kampoihin.
Tulipahan nyt taas kumminkin kommentoiduksi asiaa, vaikka olen yleensä jättänyt paahtamisen muille. Kuten sanottu, yritän tehdä työtäni mahdollisimman hyvin, kun se kerran minun on tehtävä.
Antakaatten työrauha minulle ja oppilailleni.
Eihän sinun tarvitse negatiivinen olla ruotsin suhteen, ainoastaan realisti pakon suhteen. Tunnen monia ruotsinopettajia, jotka myöntävät, ettei pakolla saadaan mitään hyvää aikaan.
On vain oltava tarkka siinä, kertooko ruotsin mahdollisista eduista (kuten kaikki kieltenopettajat kertovat oman kielensä käyttöalasta ja tarpeesta) vai meneekö siihen, että moittii pakon kriitikkoja "kiihkoilijoiksi".
Kouluissa on tällä hetkellä vain pakkoruotsia ja se täytyy ottaa huomioon. Enemmistö ihmisistä haluaa pakkoruotsin pois ja sen tilalle vapaaehtoisen kouluruotsin. Vapaaehtoista kouluruotsia saa toki kehua ihan rauhassa.
Voimia työhösi. Nuorten kohtaaminen ja ohjaaminen on arvokasta työtä.
"Jo on joku valopääkin ehtinyt laittaa sivuilleen tekstiäni ja luulee sitä pakkoruotsin puolestapuhumiseksi ja vielä halveeraa, ettei siinä ole edes perusteluja. Älysipä sentään sen! Miten olisikaan perusteluja, koska se ei ole oodi pakkoruotsin puolesta."
Valopää myöntää virheensä ja pyytää nöyrästi anteeksi:
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?f=13&t=1662&p=11295#p11295
Ruusu hyvästä pohdinnasta!
@}--`--,----
NRR
Kaikki on kaikille anteeksi annettu.
Sitä tulee ensinnäkin kirjoittaneeksi huolimattomasti asioita, syntyy väärinkäsityksiä puolin jos toisinkin ja sitten tulee turhan kiivaaseen sävyyn hätäpäissään reagoineeksi asioihin.
Kiitos kuitenkin kommenteista. Valaisivat minullekin asioita. "Asiattomat kiivailijat" ovat pilanneet asiallisen ruotsikeskustelun, joten olen tullut hieman allergiseksi vähänkin negatiiviselta vaikuttaville kommenteille.
Kiitos näistä sanoista, Kirlah.
Onnea uuteen vuoteen ja uusiin haasteisiin!
NRR
Lähetä kommentti