lauantai 9. huhtikuuta 2011

Käsillä tekemisen etuja

 "Höh, joku kudinkerho!" Näin tokaisi laivalla joku ohikulkija, joka näki ovesta meidät meille varatussa kabinetissa ja innokkaasti käsitöitä tekemässä. Joku mukanaolija kertoi myös, että hänen lähtiessään käsityökurssille oli joku sanonut: "Eihän lomalle saa kudinta mukaan ottaa!" Mutta miksi käsitöitä halveksitaan nykyään? Miksi muut kuin käsitöiden harrastajat eivät usein anna mitään arvoa käsillä tekemiselle? Jo menomatkalla oli ovenraossa joku ohikulkija huomauttamassa: "Eihän täällä ole kuin pelkkiä kutovia akkoja!" Viereisessä kabinetissa oli pelkkiä miehiä, enkä uskokaan, että ovellakävijät olisivat yhtä halveksivaan sävyyn ilmaisseet mielipidettään. Eipä tietenkään, sillä porukka näytti käyttävän ahkerasti hyväkseen vieressä sijainneen juottolan anteja. Ja sehän on nykyään tosi hyväksyttävää.

Opas luki autossa ääneen jostain artikkelista käsityön merkityksestä ihmiselle: Käsityö rentouttaa, kohottaa itsetuntoa ja henkistä tasapainoa, tuo pitkäjänteisyyttä, antaa aikaa ajatella ja työstää tapahtumia ja kokemuksia ja antaa tyydytyksen tunteen, kun näkee työnsä tuloksen. Käsityö edistää myös ongelmanratkaisutaitoa ja elämänhallintaa ja siten kykyä selviytyä uusissa tilanteissa. Ja paitsi että se on joillekin hyvä harrastus ja kivaa ajankulua, se voi olla jollekin toiselle jopa elinkeino.
Tässä oli vain muutama esimerkki. Netistä löysin lisää käsityön etuja.

Lieneekö sitten käsitöiden hyviä vaikutuksia vai mitä, mutta opas kertoi nähneensä monenlaisia turistiryhmiä, ja käsityömatkalaiset ovat kuulemma ihan erilaisia muihin turistiryhmiin verrattuna. Käsitin, että käsityöihmiset poikkeavat muista nimenomaan edukseen. En tullut tarkemmin tietämään, millä tavalla me poikkesimme positiivisesti muista. Joku selitti asiaa siten, että koska käsityöihmiset ovat tasapainoisia ja heillä on hyvä itsetunto, ei itsetuntoa tarvitse korostaa matkoilla millään erityiskeinoilla. No, mene ja tiedä.

Joku muisti Alivaltiosihteerin palindrominkin: "Neulo taas, saat oluen!" Ilmankos kaikilla puikot heiluivat :)
Yllä olevassa kuvassa on armenialaista mattoa.

5 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Käsityö on ihana harrastus !Olisinpa parempi siinä;etenkin kutomisessa ja virkkaamisessa..

Minz kirjoitti...

Käsityöt todella nostavat itsetuntoa! Rentouttavatkin, kun homma alkaa sujumaan. On helppoja töitä, on haasteellisempia - jokaiselle jotain. Ja kun tulee virheitä ja epäonnistuu, eivät nekään yleensä kuitenkaan maata kaada. Sitten puretaan tai otetaan uusiksi tai aloitetaan jotain muuta, itselle sopivampaa. =D Pitkän välin pidin käsitöissä, nyt muutama vuosi sitten aloitin uudestaan, enkä taatusti enää tätä jätä. Monipuolisempaa harrastusta saa hakea.

Kirlah kirjoitti...

Yaelian: käsityö on todella rentouttavaa ja tyytyväiseksi tekevää. Ja mitä enemmän tekee, sitä parempaahan on lopputuloskin.

Minz: Minullakin oli pitkä väli silloin, kun tietokoneet tulivat ja aloin koneella tehdä kaikenlaisia kursseja ja harjoituksia ja kävin monilla kursseillakin. Tietokone vei kaiken ajan käsitöiltä. Toisaalta minusta tuntuu, että tietokoneet jotenkin vastaavat käsitöitä. Ainakin ongelmanratkaisu, pitkäjänteisyys,luovuus paranee.
Ja onpa yhtäläisyyttä tietokoneiden ja käsitöiden välillä siinäkin, että jos joku kiukuttelee, että käsitöitä saa aina purkaa ja taas alkaa uudestaan, on tietokoneilla sama taipumus: yritä, erehdy, yritä, aloita alusta, yritä, kaikki häviää, yritä, ja lopputuloksesta ei tietoakaan.

Marjattah kirjoitti...

Käsityö on minullekin suuri ilo, ja myös nimenomaan matkoilla! Kudin poistaa hotellissa asumisen tylsyyden, ja sujuu koneessakin pitkillä lennoilla (bambupuikot:) Käsityö antaa luvan istua radion tai telkkarin ääressä (puuhakkaalle luonteelle, jonka on vaikea rauhottua paikoilleen).
Tämän olen vasta pari vuotta sitten hoksannut, ja aiheesta myös kirjoitellut innoissani. Hoksasin myös, että prosessi on tärkeämpi kuin produktio . Viis siitä, jos pitää purkaa, sillä kutominen on kivaa:)

Ja viis siitä mitä muut sanovat, eikö ole ihmisluonnolle tyypillistä väheksyä sitä, mistä joku toinen on innostunut?

Kirlah kirjoitti...

Marjattah: sinäpä se sanoit hienosti tuon "eikö ole ihmisluonnolle tyypillistä väheksyä" jne.
Niinhän se todellakin on aina. Jos sanot tykkääväsi jostain asiasta, kuulet vain tuhahtelua. Mutta kummallsita on sitten sekin, jos sanot joskus inhoavasi jotain asiaa, onkin se taas vastapuolen mielestä maailman parasta tekemistä. Kohden ei ole koskaan!