Kuten olen useaan otteeseen maininnut, tuottaa englanti minulle välillä yllätyksiä. Kuulunhan siihen ikäpolveen, joka alkoi englannin opiskelun vasta lukiossa. En minä sitä juuri koskaan mihinkään tarvitsekaan, ei sen puoleen, mutta aina joskus tulee ihmetelleeksi jotain englantiin liittyvää. Etäpoikien kanssa kun meillä on meneillään kurssi, jossa aiheena on kiusaaminen, mobbning, aloin tänään ihmetellä, mistä tuo sana juontaa juurensa, olisiko kenties englannissa sama sana. Jotain viisasta pojat sieltä selittivät mobba-sanaan liittyen, mutta kun he oikein innostuivat selittämään, en saanut tarkkaan selvää, mitä he siitä kertoivat. Enkä joka kerta viitsi kysyä lähioppilailta, "mitä ne nyt sanoi".
Mutta kiusata-verbin he sitten tiesivät minulle kertoa, ja kirjoitin paperille kuten kuulin: puly. Sitten alkoikin sieltä kova selittäminen, miten se pitää kirjoittaa. Ja suttaantuihan siihenkin aikaa. Kun kaikki yksitoista yrittää selittää yhtaikaa, kirjoitin välillä pyly, pulu. Sitten käskivät kääntää p:n toisin päin: bylu. Ja vihdoin ja viimein sain oikeankin kirjoitustavan: bully. Hikeä pyykiellessäni oppilaat sanoivat, että varmaan ymmärrän heitä, jos he eivät aina saa selvää minun tarkoituksistani. Päätimme, että tästä lähin ymmärrämme toisiamme erittäin hyvin.
Tekstit
11 kommenttia:
Mobbing-sanaa käytetään tuossa kiusaamismielessä varmaan vain saksan kielessä. Se on yksi niitä "denglischin" kielisiä sanoja, joita ei ole siis englannissa olemassa. Saksalaiset on hyviä käyttämään pseudoenglantilaisia nimiä kuten handy (mobile phone), beamer (overhead projector), old-timer (vintage car). Ne on kaikki ns. Scheinanglizismus.
Hih,hauska postaus;D
Ranskalaiset käyttävät mobbing-sanaa työpaikkakiusaamisesta (kuten kanadalaisetkin), siis enemmän psykologista painostusta, kun taas koulukiusaamisessa on käytössä bullying-laina, se on ilmeisesti sitten enemmän fyysistä,kai.
Allu: beamer-asnaa en itse asiassa tuntenutkaan. Mutta ei sitä enää tarvitakaan. Piirtoheittimet on heitetty varastoon pölyttymään, nyt on dokumenttikamerat joka luokassa. Mitenkähän Saksan kouluissa?
Jael: hauskaa minullakin on poikien kanssa häärätessä.
Sirokko: sen puoleen tuli ihmetellyksi ruotsalaisen mobba- ja mobbning-sanojen alkuperää, että vaikuttaa niin uudelta sanalta. Kiusaamistahan on ollut aina, mutta siitä ei ole puhuttu niin kuin nykyään.
Jännä, että ranskassakin käytetään näköjään sitten mobbing-sanaa. Englanninkielisistä sanakirjoista sitä ei löydy, ainoastaan vai verbi to mob.
En tunne niin hyvin Saksan koulujen tilannetta, mutta uskon, että siellä ollaan rahan puutteessa edelleen hyvin takapajuisia tekniikan suhteen.
Vai ei ole piirtoheittimiä Suomessa? Mitkä ne sitten luuraavat meidän koulumme luokissa? Dokumenttikameroita on noin puolessa koulun luokista (ja ruuhka-Suomen kaupunkikoulu ollaan!)
anonyymi: Jostain kumman syystä luulevat muualla asuvat, että Itä-Suomi olisi kauheasti jäljessä maailmanmenosta.
Meillä kun on tuon etäopetuksen takia pakko olla dokumenttikameroita etäopetusluokissa (kolmesta luokasta yhtaikaa on etäopetusta), on ne kamerat sitten hankittu muihinkin luokkiin saman tien.
Overheadprojektor on eri laite kuin Beamer. Google näyttää kyllä netistä Beamerin eli projektorin kuvan ja selittää toiminnan, jos kiinnostaa.
Se oli oletus, että Saksan kouluissa oltaisiin takapajuisia tekniikan suhteen.Ainakin Rheinland-Pfalzin osavaltion kouluissa sentään on jo alakoulun ekaluokalta alkaen siirrytty nykyaikaiseen tietotekniikkaan yhtenä opetus- ja oppimismenetelmänä muiden rinnalla. Koska valtio maksaa vain opettajien palkat ja kunta/kaupunki koulurakennukset, kalustuksen ja opetusvälineet, riippuu kunkin koulun väline- ja varustetaso siitä, kuinka paljon kunnalla/kaupungilla on budjetissa siihen rahaa. Tuskin mitään yleistystä voi tehdä, koska Saksassa on 16 osavaltiota, joista toiset rikkaampia ja toiset köyhempiä, ja Kulturhoheit eli kullakin oma koulusysteeminsä. Verotuloista riippuen kunnilla ja kaupungeilla on enemmän tai vähemmän varaa käyttää koulujen opetusvälineisiin. Enimmäkseen tietenkin kunnat/kaupungit tasapainoittelevat velkojensa kanssa, mutta ei sentään kouluja jätetä varustetasoltaan takapajuisiksi.
Anna:
Katsoin Beameria ja sehän on videotykki suomeksi. Sellainenhan meillä on tietysti joka luokassa,(tavallisesti katossa), emmehän me voisi dokumenttikameroita muuten käyttääkään.
Asiahan on niin, että dokumenttikameran alle laitetaan jokin teksti tai kuva, jota halutaan näyttää. Dokukamerasta on yhteys videotykkiin, joka heijastaa halutun dokumentin seinälle.
Tuon videotykin kautta voi tietysti näyttää myös tietokoneelta tai vaikka videolta haluttua materiaalia, saman voi lähettää etäoppilaille toiselle paikkakunnallekin. Videotykki ja dokumenttikamera ovat kaiken A ja O etäopetuksessa.
Muuten, silloin kun videotykit tulivat ekoja kertoja, ei niillä ollut vielä vakiintunutta nimitystä. Myös kuvapuhallin sanaa käytettiin, mutta taitaa videotykki olla vakiintunut sana.
Jos joku saksan kieltä tunteva sattuu näkemään tämän, kiinnostaisi tietää, käytetäänkö saksan kielessä vielä Tageslichtprojektor-sanaa piirtoheittimestä.
Anna on oikeassa, overhead oli liikaa siinä projectorin edessä. Tarkoitin lähinnä sitä, että englannin kielessä beamer-sana ei tarkoita samaa kuin saksalaisten käyttämä Beamer, amerikkalaiset käyttävät sitä BMW:stä eli siis niinkuin Bemari.
Tageslichtprojektor-sana on olemassa, mutta kun sellaisia ei nykyään juuri käytetä, ei sitä sanaakaan käytetä. Onhan olemassa esim. sana Tonbandgerät, mutta ei sitäkään enää kuule, kun ei niitä enää käytetä.
Allu Kiitos valaisusta. Oi niitä aikoja kun vielä oli kunnon nauhurit.:-)
Lähetä kommentti