keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Tekniikka vie meidät perikatoon

Koko syksyn olemme kärsineet etäopetusluokassa siitä, että dokumenttikamera sammuu kesken kaiken, ellei ole etäopetusta käynnissä. ATK-vastaavamme ei ole saanut asiaan parannusta, joten piti lopulta taas kutsua kaupungista ns. asiantuntija. Ja kuten aina, sieltä saapui peräti kaksi tyyppiä. Toinen teki työt ja toinen katseli vierestä kuulokkeet korvilla sanomatta sanaakaan. Ei selvinnyt, miksi tämä seuralainen oli matkassa. Laskuttanevatko kahden edestä!

Joka kesä siivoojat repivät irti johtoja, ja yksi johto oli laitettu väärään paikkaan. Onneksi edes tämä mies ymmärsi tällä kertaa sentään, että näin oli päässyt käymään. Kun sitten halusimme kokeilla, toimiiko kamera myös etäopetustilanteessa, ei hän osannut käyttää laitteita. Firmassa on kuulemma joskus opetettu henkilökunnalle laitteiden käyttö, mutta kun työntekijöiden vaihtuvuus on suuri, korkeintaan vuoden pysyvät samassa työpaikassa, ei  ole enää uusille työntekijöille opetettu etälaitteiden problematiikkaa.

Niin että tällaista on nykyään työnteko Suomenmaassa. Ei mitään pysyvyyttä, ei vastuuntuntoa, ei osaamista. Eihän millään ole mitään väliä, kun kohta taas vaihdetaan työpaikkaa. Tekniikkakin on kehitetty niin pitkälle, että sitä osaa vain harva käyttää hyväkseen täysipainoisesti, ja kun nämä harvat häviävät, jää tyhjä vetävän käteen.

Tämä henkilö oli kyllä mukava ja yritti parhaansa. Hän oli vaipua peräti epätoivoon, kun ei meinannut löytyä avuksi laitteita käyttävää joutilasta. Itselläni oli juuri silloin välituntivalvontaa, sitten alkoi yläkoulun tunti, josta ei passaa olla poissa, lentävät muuten asiakkaat seinille, ja kaikki muutkin laitteita käyttävät olivat kovin kiireisiä. Löytyihän miehelle lopulta apuri, nykyään ovat oppilaat parhaita neuvojia.
Nyt menen kohta kokeilemaan, onnistuuko ruotsin kaksoistunti naapurikuntaan vai saivatko ns asiantuntijat loputkin laitteista epäkuntoon.

2 kommenttia:

Sauerkraut kirjoitti...

Työpaikallani on tänä vuonna käyty korjaamassa yhtä ja samaa tulostinta jo kaksi tai kolme kertaa. Joka kerta korjaajan mielestä vika on siinä, etteivät paperit ole kunnolla lokerossa ja saamme pitkän esitelmän siitä, miten ne paperit sinne pitäisi laittaa. Aivan kuin emme osaisi laittaa papereita oikein tulostimeen. Kun lopulta saamme korjaajan vakuuttuneeksi, että osaamme lisätä paperia tulostimeen ja että olemme jo tarkistaneet, että lokero on kunnolla kiinni, ja kyllä, olemme ottaneet kaikki paperit kertaalleen tulostimesta ja laittaneet takaisin, mutta siitä huolimatta tulostin ei toimi, korjaaja öljyää tulostimesta jonkin pikkuosan. Lähtiessään hän sanoo vian olleen joka tapauksessa siinä, ettemme olleet laittaneet papereita kunnolla, mutta öljysi sen pikkuosan kuitenkin varmuuden vuoksi. Tämän korjauksen jälkeen tulostin toimii joskus päivän, joskus viikon, mutta alkaa sitten taas temppuilla.

Kirlah kirjoitti...

Sauerkraut:
kovin kovin tutulta vaikuttaa tuo. Monistuskoneen ongelmat koulussa ovat samantyyppisiä. Joku tyyppi tulee korjaamaan monistuskonetta, levittää koneen levälleen, askaroi päivän, ja joskus jättää jälkeensä suuremman vian kuin alkuperäinen.