perjantai 14. lokakuuta 2011

Vanha eli huono?

On suuri harmi, että kaiken aikaa tulee nykyään uutta ja uutta ja muka "parempaa". Moni vanha ja oikeasti hyvä asia jää käyttämättä. Näin on nyt esimerkiksi videoiden laita. Minulla on vaikka kuinka paljon vielä hyviä videoita, mutta ongelmana tahtoo olla, ettei ole koulussa juuri enää laitteita, joilla niitä näyttää.

Kun vuosien mittaan oli suurella vaivalla vihdoin saatu joka luokkaan videot ja tv:t, olivatkin VHS-kasetit yhtäkkiä vanhanaikaisia. Kun jostain luokasta rikkoontuivat laitteet vanhuuttaan, ei niitä enää uusittu. Kaikesta huolimatta lupasin jo toissapäivänä oppilaille, että näytän ruotsintunnilla video-ohjelman, joka sopi meidän aihepiiriin. Tässä kurssissa käsitellään myös Tanskaa ja sen kieltä, ja yksi vanha ohjelma on oppilaista aina ollut hauska. Siinä kummankinmaalainen puhuu omaa kieltään ja väärinymmärryksiltähän he eivät selviä. Samoin kuin suomalainen ja virolainen yrittäisivät solkata kumpikin omaa kieltään. Kerran eräskin oppilas nauroi niin kauheasti, että putosi tuolilta.

No joka tapauksessa menin jo välitunnilla kokeilemaan, toimisiko etälaitteiden videot. Ja kas ihmettä, ohjelma välähti komeasti valkokankaalle. Tyytyväisenä hyristen jätin laitteet päälle, että varmasti myös tunnilla vain naps! ja napinpainalluksella saisin ohjelman näkyviin.

Tunnin alkajaisiksi ohjelmavihkosta uusia sanoja lukiessamme oppilaat tietysti huomasivat ensimmäiseksi, että hah, tämähän on vanha, tämähän on tehty jo ennen meidän syntymää! Sen täytyy siis olla vanha ja huono! Minä sain tietysti aiheen esitelmöidä adjektiivien vanha ja huono eroista. Ne eivät ole synonyymeja!

Painoin sitten käynnistysnappia. Ei mitään tapahtunut. Mikään kohta ei inahtanut. Vasta jonkin ajan kuluttua huomasin, etten ollut muistanut laittaa kasettia sisään. Missähän vaiheessa olin senkin muuten ottanut pois! Mutta eivät laitteet toimineet sittenkään, vaikka kasetti oli paikallaan. Ne olivat menneet stand by -tilaan, ja piti sammuttaa ja kuitenkin aloittaa alusta koko homma. Ainakin nämä etälaitteet ovat kovin hitaita, alkavat olla jo melko vanhat ja kuluneetkin kovasta käytöstä.
Mutta Ende gut, alles gut! Lopulta oppilaat olivat sitä mieltä, että oli sittenkin mukava ohjelma, vaikka olikin VHS:llä eikä tietokoneella.

8 kommenttia:

Minz kirjoitti...

Tämä on itseäkin naurattanut usein. Meillä on kotona vielä toimiva vhs-laite ja aina silloin tällöin katsotaan joku vanhempi video. Silti pakkaan nykyisiä dvd:itäkin väliin videoiksi kutsumaan ja nuoriso korjaa joka kerta puheeni. Minun mielessä se video kun on yleissana liikkuville kuville. =)

Aila kirjoitti...

Juu, samoin ph-kalvot jää käyttämättä, kun enää ei kannata hankkia piirtoheittimiä, jos vanhat simahtavat... Diaprojektorin raijasin kotoa matkasssa, jotta sain näyttää Israelin kuvia uskonnon tunnilla.

Mutta kyllä oppilaatkin huomaavat, että vanha on hyvää. Tosin meidän näkökulmasta 80-luvulla tehdyt elokuvat eivät ole kovinkaan vanhoja, oppilaiden mielestä ne ovat. Useampaan kertaan olen tänä syksynä kuuullut, että "vanhat elokuvat ovat parmepia" - erityisesti on viitattu vasta uudelleen esitettyyn klassikkosarjaan Paluu tulevaisuuteen :D

Rouva Nordman kirjoitti...

Minä olen väsyä siihen, miten nopeasti teknologia kehittyy. Tottakai siinä on etunsakin, mutta en aina jaksaisi perehtyä kaikkeen uuteen. (Silti haaveilen luokkaani älytaulua ja haluaisin hyödyntää sosiaalista mediaa enemmän opetuksessani...)

Annikki kirjoitti...

sattui jo parikymmentä vuotta sitten - historian tunnilla opiskelimme historiallisen kuvan lukemista - kuvassa istui koululaisisa ylpeänä tunnillaan joskus 1900-luvun alussa - pulpetit olivat ihania, kokopuisia ja tietysti ihka uusia, siis loistavassa kunnossa - kysyin, millaista oli tuon ajan oppilaiden koulu - oppilaan vastaus: kun niillä oli noin huonot pulpetit - ai miten niin huonot, uudet ja vahvat? - niin niin, mutta kun ne on noin vanhat - oppilas oli ilmeisesti nähnyt jossain vanhassa koulussa vanhoja puupulpetteja, täytyihän niiden olla ihan huonoja näihin nykyisiin, koliseviin, keikkuviin, piirreltyihin pulpetteihin verrattuna - siis onhan vanha huonon synonyymi, mitäh?

Kirlah kirjoitti...

Minz: DVD-aika meni koulussa ohi niin äkkiä, että vain yhdet laitteet ehdittiin hankkia, ja minä itse en ehtinyt käyttää niitä koskaan, kun jäivät jo vanhanaikaisiksi. Yhden DVD-levyn ehdin hankkia ruotsin kieleen, jota katsottiin tietokoneen avulla.

Aila: voih. Muistan vielä senkin ajan, kun piirtoheittimet olivat ihka uusi asia. Vain yksi koko koulussa. Oikein piti välitunnilla käydä siirtämässä laite omaan luokkaan, jos aikoi näyttää jotain kalvolta.

Kirlah kirjoitti...

Katilein: älä nyt vielä väsy, sinähän olet vielä nuori. Kunhan ehdit tähän ikään, voipi vain kysyä, miten väsynyt sitä onkaan :)
Meillä on koulussa älytaulu käytössä kahdella opella. Itsekin kävin sen käyttökurssilla pari vuotta sitten. Kivahan se olisi, mutta se ei mielestäni tuo opetukseen enää mitään uutta lisäarvoa. Se vähäinen tuntimäärä mikä minulla enää on ja muutama vuosi jäljellä, ja ne kouralliset oppilasmäärät mitä minulla on, olen katsonut viisaimmaksi keskittyä itse asiaan. Liitutaulu ja dokumenttikamerat ajavat saman asian.
Kyllä se etäopetuksessa olisi oiva väline, mutta saman asian ajavat sähköpostit ja se dokumenttikamera. ei maksa enää vaivaa. Sinulla on tietysti eri asia.

Annikki: juuri noinhan se ajatuksenjuoksu menee. Toisaalta ymmärrän nuoria. He kun ovat nähneet museoissa ikivanhoja esineitä, jotka ovat ruostuneita, kuluneita, huonoja. On vaikea kuvitella, että ne olisivat joskus olleet ihka uusia ja loistavia.

mm kirjoitti...

Jotain samanlaista koin viime viikolla valmistellessani uutta materiaalia osaksi vanhoista tavaroista nuoren harjoittelijan kanssa. Jatkuvasti keskusteltiin siitä, vieläkö noita vanhoja tavaroita käytettiin.

Tällainen keskustelu näyttää olevan nykyajan trendi. On hyvä muistaa, kuinka usein nykynuoret joutuvat päivittämään käyttämiään tietokoneohjelmia tai kuinka nopeasti vanhat kännykät menettävät suosionsa.

Näitä jäin miettimään tästä kirjoituksestasi ja viimeviikkoisista omista kokemuksistani. (Laitan siihen linkin nimeni kohdalla.)

Kirlah kirjoitti...

mm: sinäpä sen sanoit. Ei ole nuorten itsensä vika, että heistä ainakaan kaikki eivät osaa antaa arvoa millekään vanhalle. Kun esim. tietokone on vaikkapa vain viisi vuotta vanha, sitä ei kerta kaikkiaan voi enää käyttää. Muisti on hidas, kapasiteetti tehoton, pakko saada uusi, jos aikoo pysyä virran mukana. Varmaan moni nuristakin haluaisi keskittyä itse asiaan eikä aina taistella jumettavan koneen kanssa.