Aina selvittyäni jostain kaamean korkealta ja pelottavalta paikalta tai kuilun partaalta tai jostain maan uumenista vannon, etten ikinä enää mene minnekään, missä pitää pelätä. Ja sitten kuitenkin taas seuraavalla kerralla menen, kun kerran kaikki muutkin. Kukaan muu ei tunnu koskaan pelkäävän mitään eikä ketään.
Suomessakin on kaikenlaisia pelottavia luonnonnähtävyyksiä. Kangasniemellä Joutsantien varressa on Rapalan kalliot ja luolat. Jo luolille kävellessä saa hyvää liikuntaa möykkyisellä polulla. Huonojalkaisella on tekeminen pysyä polulla. Maasto on metsässä harvinaisen kivinen ja epätasainen. Ja maasto nousee koko ajan yhä ylemmäs ja ylemmäs, kunnes ollaan huikeilla kallioilla. Sitten vain kiipeilemään ja taittamaan nilkkojaan ja niksauttamaan selkänsä korkeille liukkaille kivipaasille ja niiden väliin ja kaikenlaisiin koloihin. Jalansijaa ei löydä, aina ei kädensijaakaan.
Jos olet lihavanpuoleinen, et mahdu alas portaita, jotka johtavat alas syvemmälle kallioiden väliin. Ei näy alhaalla kuin mustaa, mutta koska muutkin menevät, onhan sinne mentävä. Kuka sitä nyt yksin jäisi killumaan mörönsyötiksi jollekin kivenmurikalle.
Näissä kallioluolissa ovat ihmiset kuulemma piileskelleet isonvihan aikaan 1700-luvun alussa. Ei kyllä kateeksi käy.
Tekstit
4 kommenttia:
No olet sinä kyllä varsinainen naispuolinen Hämähäkkimies!
Minua ei saisi kirveelläkään enää toista kertaa mihinkään kammotuksiin.
Kamalin kokemus oli Israelissa sellaisilla hiihtohissin tapaisessa munankuoressa killuminen puolessavälissä taivasta :(
Lämpötila oli about viiskymmentä astetta celssiusta ja vaijerit ja härvelit kitisivät niin, ettei ajatuksiaan kuullut.
Minäkin menin, kun ajattelin, että jään ainoana porukassa paitsi jostakin.
Seuraava kerta jos vielä suodaan jää porukka MINUA paitsi.
Tuollaisille kuvaamillesi JULMA-ÖLKKY-taipaleille minua ei liioin saisi.
Tuskin kukaan niitä minulle ehdottelisikaan ;)
kaisa jouppi: ehkä sitten kuitenkin on jonkin verran seikkailunhalua, kun kuitenkin uskallan mennä joka paikkaan - kunhan näen näen että joku muu selviää ensimmäisenä hengissä.
Vuorenpeikolle terveisiä. Se on ollut kuitenkin siellä katselemassa ihmisiä.
isopeikko: hui, ilmankos siellä pelotti.
Lähetä kommentti