Ihan vetää flaatiksi

Melkoinen kuilu on päässyt tulemaan Suomessa nuorten ja ikääntyneiden välille.  Paitsi että nuorison kielestä ja ääntämisestä ei kukaan saa selvää, ei selvää tunnu saavan vanhempienkaan selityksistä ja tarkoituksesta.  Äiti (81 v) on joutunut tutkimuksiin terveyskeskukseen, ja olen soittanut hänelle nyt päivittäin. Suupieliä meinaa vetää hymyyn keskustelumme, vaikka äiti on ihan selväjärkinen, eikä ole yhtään dementiavikaakaan. Silti hän ei aina osaa ottaa huomioon, että kuulija ei näe toisen pään sisälle eikä tiedä, mitä siellä liikkuu. Kuilu on myös ruokakulttuurissa, enkä yhtään ihmettele, kun muistaa entisajan läskisoosikulttuurin. Ja onko tuo murreskaan aina niin ymmärrettävää!

 Tässä yksi keskustelunpätkä eiliseltä päivältä:

-Millaista ruokaa siellä on annettu?

-No toissa päivänä tuatihin sellaanen joku flätkährös. Hyvän makuunen se oli, ei sen pualehen.

-Mitä ihmettä se oli?

-No joku sellaanen, joss´oli lihaa sisällä ja s´oli kääritty johonkin. Ja jäläkiruaaksi oli jotaki, emminä tiärä mikä  s´oli, mutta sanoovat jotta ne mariat siälä sisällä oli mustikoota. Ei ne kyllä kenenkään miälestä mitää mustikoota ollu. Emminä sen onalehen nimiä tiärä.

-No mitäs te sitten tänään saitte?

-No aamupäivällä tuatihin joku fletares.

-Mitä???

-No soli joku pihivi, oikee sitte pehemoonen ja hyvä kylläki. Ja ny iltapäivällä annettihin jotaki vihiriää velliä joss´oli pualikas kananmuna. En tiärä mitä soli mutta kyllä seki oli ihan hyväm makuune.

-Oliskohan se ollut pinaattivelliä?

-No joo, joksiki sellaaseksi mä sen arvelin. Ja jäläkiruuaksi oli kiisseliä. Tual´on kauempana ruakasali, johka sais mennä ruaan aiaksi, mutta minen sinne viitti mennä, siäl on vaan vanahoja ja pöyröjä. Niiren kans voi oikee mitää toimittaakkaa.

-Onko teidän huoneessa montakin ihmistä?

-Meit´on täs nelijä. Kaikki on sellaasia melekee kuuroja ja rullatualipotilahia. Ykski on ihan rementootunu. Min´oon kaikkeen virkeen ja ainut joka pääsöö kulukemahan omin jaloon.

-Onko tutkimuksissa tullut mitään uutta?

-Ei oo syrämmes mitää vikaa. Soli vain se kauhia flunssa, joka laukaasi nua vanahat viat mahas. Lenkiltä tulleski oli ihan fletkoonnuksis ja vei lopulta iha flaatiksi, jottei saanu enää takkiakaa pois päältä, iha hämärän rajamailla.

-Vieläkö on nuhaa?

-Kyllä se alakaa olla ohi ja tulehruski on jo laannu, mutta nenä vuataa viäläki ku lääsmannin saappahasta. Soli aiva kauhiaa se nenän vuatamine. Lenkillä käyres nenäliina oli aiva märkä ja tiätäähän sen, miten se pakkaases kovettuu ihan koppuraaseksi. Miten siihen sitte nenää pyyhit!