keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Kaikki ei tykkää kevennyksistä


Kaupassa käydessä sattui tiskille ennen minua vanhempi mies. Myyjän kysyttyä, tuliko muuta, mies vastasi: "Ei sitten muuta kuin mummolle suuta!" Päälle päätteeksi mies hekotteli tyytyväisenä murjaisemansa vitsin takia ja katseli ympärilleen, saisiko hyväksyviä katseita muilta asiakkailta. Mutta naispuolinen myyjä oli niin myrtsin näköinen, että ellei olisi ollut palveluammatissa, olisi varmaan vedellyt miestä ympäri korvia.

Minusta tuntuu, että kumpikin valittaa seuraavalle vastaantulijalle omasta puolestaan. Myyjä kiukuttelee, miten asiakkailla on aina ne samat vitsit vuodesta toiseen, asiakas puolestaan ihmettelee myyjän huumorintajuttomuutta.

Minulle tuli mieleen, miten syksyllä työterveyshoitaja passitti minut sydänrasituskokeeseen. Oikein piti mennä kaupunkiin polkemaan pyörää muutamaksi minuutiksi pieneen koppiin. Siellä istui lääkäri niin laiskan ja tympääntyneen näköisenä, että ihan kauhistutti, että sinne piti mennä häntä vaivaamaan. Siellä piti riisua kiristävät vaatteet pois, ja sain ylleni jonkin kauhtanan, joka vaikutti siltä kuin se olisi ollut jättiläismäinen vauvan ruokalappu, laput vain sekä maha- että selkäpuolella. Tästä mainitsinkin oikein ääneen, mutta lääkäri murahti siihen malliin, että sopii pitää turpavärkki pienemmällä. Oli vissiin sekin kuullut samat kevennykset jo useampaan kertaan.

15 kommenttia:

Millan kirjoitti...

No, höh. Minusta ihminen voisi olla edes hiukkasen kohtelias tuommoisissa tilanteissa. Small talk kehnoinekin kevennyksineen on sosiaalista liimaa ja sillä on oma tarkoituksensa turvallisen, leppoisan ilmapiirin luomisessa.

On eri asia, jos vitsit ovat jollain tavoin loukkaavia, mutta asiakaspalvelijalla erityisesti on kyllä velvollisuus vastata positiivisesti omista fiiliksistä riippumatta.Ehkä se lääkärikin sitten yksityisklinikallaan... ainakin jos alkaa olla asiakkaista pula;-)

Lastu kirjoitti...

Aina kannattaa keventää, jos keventää loukkaamatta.

Kun seuraavan kerran menen rasituskokeeseen, otan vauvan ruokalapun mukaani, kävi miten kävi.

Jos hyvin käy, vastakaiku löytyy ja huumori mualimassa enenee.

isopeikko kirjoitti...

Se mikä yhdelle on ainutkertainen kokemus, on tylsää arkea toiselle. Ainakin joskus.

Annikki kirjoitti...

ehkäpä myyjä ei vain tykännyt, kun mummoksi sanottiin?

Leena Lumi kirjoitti...

Kirlah, minusta nuo kaksi tapausta eivät ole verranolliset!

Sinua kohdeltiin törkeästi. Miten lääkäri kehtasi! Olisit kysynyt: Who do you think you are?

Ensinnäkin, kaikki kokeet/tutkimukset etc. ovat potilaalle pelottavia/stressaavia ja hoitohemkilökunna tulee asennoitua sen mukaan.Minä en käy enää muualla kuin yksityisellä ja palvelu on loistavaa ja myös pelkoa karkottavaa.

Tuo kauppatilanne on varmaan todellakin rasittavaa kassalle. Olen itse huomannut, että juuri vanhemmat herrat tuppaavat olemaan vitsikäitä - omasta mielestään ja kassat ovat todella rasittineita ja saavat juuri ja juuri pidettyä ilmeensä. Eikö siinä riitä asiallinen käytös, kiitos, ole hyvä ja pieni hymy.

mm kirjoitti...

Jos tuo lääkäri olisi hymyillyt ja laukonut takaisin jotain hauskaa, kaikkien päivä olisi ollut parempi. Se on joskus pienestä kiinni.

Rita A kirjoitti...

Minulla ekassa tapauksessa sympatiat kassan puolella (olen lukenut aasiakas-blogia missä ahdistuneet asiakaspalvelijat keventävät sydäntään)

ja

tokassa tapauksessa sympatiat sinun puolellasi. Ei mikään oikeuta lääkäreitä olemaan yrmyjä potilaille jotka saapuvat hoitotilanteisiin enemmän tai vähemmän huolissaan, jopa peloissaan.

Markka kirjoitti...

Tietysti asiakaspalvelussa ei riitä se, että yrittää olla lyömättä asiakasta mutta loukkauksia tai törkeyksiä ei tarvitse tietenkään hyväksyä.

Olikohan se valelääkäri!

Annikki kirjoitti...

minä kävin joitakin vuosia sitten kunnallisessa pyöränpoljennassa - milloinkaan minua ei ole kohdeltu niin huonosti kuin silloin - lääkäri pysytteli minusta hyvin kaukana, mökötti, ei puhunut mitään, paitsi lähtiessä nopeasti tuloksen, ja se osoittautui ihan vääräksi myöhemmin - hoitaja paiskoi tavaroita ja minuakin, niin että minulle tuli mustelma (hänen asiaan kuuluvissa otteissaan), sihautteli hampaiden välistä tarpeelliset sanat

Annikki kirjoitti...

vielä jatkoa edelliseen: ehkä tarkoitus oli, että älyäisin, etten tulisi toiste

Kirlah kirjoitti...

Millan: minustakin tuntuu, että lääkäri olisi voinut olla vähän ystävällisemmän oloinen. Ei kovin kivaa tunnetta tuo, kun toinen röhnöttää tuolillaan välinpitämättömän näköisenä ja huokailee kyllästyneenä.

Lastu: varo vain, ettet tule tuon vauvan ruokalapun takia häntä koipien välissä takaisin ;)

isopeikko: just niin. Joskus omasta kokemuksestakin huomaa, miten mielestään keksii jonkin kivan asian ja toinen tuhahtelee, että onhan tuo nyt tiedetty jo iät ajat sitten!
Pitää paikkansa myös koulussa. Oppilaitten vitsithän ja selitykset on kuultu jo sataan kertaan, vaikka ne heille nuorina henkilöinä ovat ihan uutta.

Leena Lumi: minusta tuntuu, että ehkä kaupungissa, jossa ollaan anonyymejä, myyjältä riittääkin asiallinen käytös ja pieni hymy. Mutta maalla, jsosa kaikki tuntevat toisensa, odotetaan toiselta tavallaan enemmän. Ja varsinkin Savossa, jossa ihmiset ovat lupsakoita (ainakin oamsta mielestään ;) odotetaan, että toinen lähtee leikkiin mukaan. Muuten olet huumorintajuton ja ynseä, ylpeä ja ties mitä.

Kirlah kirjoitti...

mm: ei varmaan todellakaan olisi tarvittu paljonkaan, että olisi tilanteesta selvitty kunnialla. Leveä hymykin olisi riittänyt, sillä molemmat tunsivat kyllä toisensa.

Rita: vähän samaa mieltä olisin, mutta toisaalta ymmärrän lääkäriäkin, tottahan toki, varsinkin kun muistaa, että ei itsekään jaksa aina hymyillä näille omille "asiakkailleen", jotka sanovat mitä sattuu. Kaikilla ihmisillä on aina omiakin murheita.

Markka: en tullutkaan ajatelleeksi, että myyjä piti sutkausta loukkauksena. Minusta se ei kyllä sitä ollut, joten sen voi ottaa huumorilla.
Mutta samaa mieltä, että minusta silloin, jos asiakas todella loukkaa tahallaan ja latelee törkeyksiä, sitä ei tarvitse kestää. Silloin voi kyllä minusta sanoa takaisinkin asiakkaalle. Jokin raja sentään siinäkin, mitä ns. kuningasasiakkaalta tarvitsee sietää.
-Hih, vai valelääkäri :) Minusta tuntuu, että jos olisi ollut valelääkäri, se olisi yrittänyt skarpata mahdollisimman paljon. Sillä ei olisi ollut varaa ottaa riskiä, että joku valittaa käytöksestä.

Annikki: onpas sinua kohdeltu huonosti. Täälläkin on muuten korkea ylämäki terveyskeskukseen mennessä. Kun sitten kerrankin menin sinne puuskuttaen kuin höyryjuna, ja valitin ylämäkeä, sanoi vastaanottohoitaja, että se on siinä sen takia, että siinä jo karsitaan enimmät ja huonoimmat pois.
-Se oli tarkoitettu kevennykseksi :)

Leena Lumi kirjoitti...

Kirlah, olen kyläkauppiaan tytär ja tiskin taakse syntynyt. Kaikki koulun lomat kaupassa töissä. Tosiaankin, minä puhuinkin nyt jo pikkukaupunkilaisena eli tarkoitin isoa lähiprismaamme, jossa ihan kivat myyjät ovat totaaalisen kyllästyneitä noihin muka vitsejä väänteleviin ukkoihin.

Kyläkaupassa piti kaikkien kanssa jorista kaikki asiat ja se on siellä vieläkin sama.

Vallaton mummeli kirjoitti...

Minä kerran lääkärissä olin murjaisevinani vitsin poikasen karkottaakseni omaa jännitystäni, johon nuori mieslääkäri tokaisi, että jos hänelle maksettaisiin euro samaisesta vitsistä, niin hän olisi miljonääri. Silloin ajattelin, että on sitten varmaan multimiljonääri, koska varmaan saa enemmän kuin euron jokaisesta potilaastaan vitsin kera tai ilman. Oli muuten yksityispuolen lääkäri se. En mene toista kertaa.

Kirlah kirjoitti...

Leena Lumi: monet tänne maalle kesälomillaan tulevat sanovat, että on kiva, että täällä on aikaa ihmisille ja myyjillä aikaa jutella. Mutta ehkä siihenkin sitten kyllästyy puolin ja toisin. Ehkä juuri vain se, mikä on uutta ja erilaista, puree nykyään ihmisiin.

vallaton: no olipa lääkärillä otsaa sanoa noin. vieläköhän siellä joku käy, jos noin ynseä on.