maanantai 18. tammikuuta 2010
Tulijoita olisi kyllä
Kansainvälisyyskasvatusrintamalla on meillä ollut tänä vuonna hiljaista. Monen vuoden aktiivinen yhteydenpito Comenius-projektikoulujen ja muiden ystäväkoulujen kanssa on tainnut imaista mehut niin, että olo on kuin puristetulla sitruunalla.
Tänä talvena on kuitenkin sen verran tapahtunut, että huhtikuussa tulee Leipzigin läheltä jälleen kolme oppilasta työharjoitteluun eli tutustumaan suomalaiseen koululaitokseen. Sieltä olisi tulossa ainakin kahdeksan oppilasta, mutta olen koko syksyn joutunut toppuuttelemaan heitä, en yrityksistä huolimatta ole saanut kuin kolmelle majapaikan. Ennen joulua ilmoitin sikäläiselle opettajalle, että kolme on ehdoton maksimi, ei ole mahdollisuutta useammalle. Kaikki kynnelle kykenevät on jo rekrytoitu.
Ja taas juuri varttitunti sitten sain saman pyynnön kuin jo kerran aiemminkin, viestin, että eikö nyt kumminkin neljälle... että jospa jokin perhe ottaisikin kaksi oppilasta, kun sieltä olisi tulossa kaksoset, muuten vain toinen kaksosista pääsisi matkalle. Huokaus, minä yritän taas jälleen kerran.
Isompien paikkakuntien ihmiset varmaan ihmettelevät, kuinka ei muka edes neljälle löydy majapaikkaa. Mutta kun ajattelee oppilasmääriämme, varmaan ainakin 80% on jo majoittanut jossain vaiheessa ulkomaalaisia nuoria. Ei voi samoja perheitä rasittaa kohtuuttomasti. Vaikka joka vuosi tulee uutta ikäpolvea, saattavat nämä olla edellisten majoittajien sisaruksia, joten perheessä on voinut olla jo montakin kertaa ulkomaalaisia vieraita.
Sitä paitsi parhaillaan on kunnan nuoriso-ohjaajan kautta paikkakunnalla Latviasta ja muistaakseni Slovakiasta vieraita, ja keväällä tulee isompikin ryhmä eri Euroopan maista perheisiin. Nämä eivät ole koulun kanssa muuten tekemisissä kuin että asuvat nuorten luona ja nuorethan ovat näitä meidän oppilaitamme.
Meiltä päin maailmalle lähtee maaliskuussa kaksi oppilasta Saksaan, juuri tuonne Leipzigin liepeille. He joutuvat menemään omin rahoineen, sillä nyt ei ole menossa virallsita projektia eikä täällä ole suuria firmoja sponsoroimassa, kuten saksalaisilla. Tuon mainitsemani kunnan nuorisotyön kautta on ymmärtääkseni myös menossa taas jossain vaiheessa oppilaitamme ulkomaille.
Vaikka kovin pieneltä ja vähäiseltä tuntuu tämä oppilasvaihto, on se oppilasmääriin suhteutettuna erittäin suurta. Täällähän on joka ikisellä mahdollisuus saada ulkomainen kaveri. Luulen, että isoissa kouluissa eivät edes kaikki halukkaat pääse osingoille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Ja minä kun majoittaisin ihan mielelläni, mutta asun väärällä paikkakunnalla ja vielä väärässä maassakin.
mutta onpa jänskä kuva! - hyvin onnistunut, Kirlah
Mukavaa kun tulee noita oppilasvaihtoja ja vierailuja.Suomeen varmaan onkin hinku tulla katsomaan koulusysteemiä,koska se on niin hyvä..
Allu: Minäkin olen aina majoittanut mielelläni sekä kotimaisia että ulkomaalaisia vieraita. Vierailuista on suuri ilo!
Annikki: ilmankos se on hyvin onnistunut, kun se ei ole minun ottamani!! Sisareni on lähettänyt minulle sarjan talvikuvia, joita näkyy ehkä tulevisakin postauksissa.
Yaelian: Todellakin, ulkomailla ihaillaan meidän järjestelmäämme, mutta hepä eivät tiedäkään koulusysteemimme heikkouksista.
Ja itse asiassa, onhan se hyvä ja toimiva, ja opettajat sitoutuneita työhönsä.
Tänäänhän juuri muuten oli uutisissa, että jossain Arabimaassa ollaan kiinnostuneita saamaan Suomesta asiantuntemusta; rehtoreita ja opettajia.
Lähetä kommentti