Jotkut väittävät, että eivät ymmärrä kaikkea kirjoittamaani. Alkavat siis aivoni pehmetä ja sormeni herpaantua, enemmän pitäisi näköjään tarkistaa kirjoittamaansa tekstiä ja sanavalintoja ja korjailla sanajärjestyksiäkin. Mutta näyttää sitä muiltakin tulevan tekstiä, jota lukiessa saa kaksi kertaa miettiä, mitä tuollakin oikein tarkoitetaan.Tämänaamuisesta lehdestä hyppäsi silmille otsikko: Suomen 2,5 miljoonaa saunaa tarvitsevat löylyä luovuttaakseen kiuaskiviä. Tietenkin saunat tarvitsevat löylyä, mutta mitä ihmettä? Kenelle saunojen pitäisi luovuttaa kiuaskiviä? Sain oikein kaksi kertaa lukea ymmärtääkseni, että tarkoitetaankin, että saunat tarvitsevat kiuaskiviä luovuttaakseen löylyä. Tässä olisi ammattikirjoittaja voinut ehkä kiinnittää huomiota sanajärjestykseen.
Jokin aika sitten näkyi lehdissä otsikoita, että taksimurhaaja on joutunut syytteeseen. Koska en jostain syystä ollut kyseisestä murhaajasta aiemmin kuullut, luulin koko ajan, että joku oli murhannut taas taksikuskin, vaikka asia olikin lopulta toisin päin: taksikuski olikin murhaaja. Kirjoittaja ei itse asiassa ollut tehnyt mitään virhettä, suomen kieli nyt vain on sellainen, että jotkut asiat voi ymmärtää monella tavalla.
Ja päälle päätteeksi luin juuri sähköpostini, jossa kaveri kertoo, että hänen autonsa eteen juoksi hirvi, mutta vauhti ei onneksi ollut kova. Onneksi ei tarvinnut arvailla, kumman vauhti ei ollut kova, hirven vai kaverin. Kaveri nimittäin itse mainitsi heti perään, että heidän oma vauhtinsa. :) :)
Tekstit
11 kommenttia:
Juu, tuttua on tuo lukemisen vaikeus. Toisinaan käy niin että joudun omaa tekstiäni ihmetellen tavaamaan ja selvittelemään. Olisi hyvä tapa oikolukea ennen kuin julkaisee blogipostauksen tai lähettää sähköpostin. Mieltä huojentaa huomata että muillekin sattuu samaa.
Sinun laillasi ihmettelen ammatikseen kirjoittavia. Kyllä sanomalehtiartikkeleiden tulisi olla ymmärrettäviä.
Ehkä meidän bloggareiden pitäisi myös olla tarkempia, en tiedä... tai jaksa :)
Minä olen usein aika sokea omalle tekstilleni, en huomaa kaikkia virheitäni, vaikka lukisinkin läpi. Aina en edes lue...
Minusta sinä kyllä kirjoitat epätavallisen huoliteltua ja hyvää kieltä, silti hauskasti.
Kirjoittaessa pitäisi ehkä tosiaan käyttää aikaa tekstin tarkistamiseen, mutta kenellä sitä nyt olisi aina. Koska sanoja ei kirjoituksessa voi painottaa siten kuin puhuessa,pitäisi sanvalinnat ja -järjestykset tietenkin miettiä tarkemmin. Mutta jättäisin sen kyllä ammattikirjoittajille.
Joopa joo parahin Kirlah. Minua nyt vain hivelee luokkaverini huomiot.Sinun.
Olisikohan ennen opettaminen ja oppilaana oleminen ollut keskityyneempää puuhaa kuin tänään, vandaag, heute, i dag.
Taisin blogata lähes samasta asiasta aivan äsken.
Kirjassa "Richard D. Lewis - Finland: Cultural Lone Wolf" kirjoittaja sanoo suomen kielen olevan keino päästä huomattavan paljon lähemmäs asioiden ydintä kuin mikään muu kieli. Kielen voima on juuri siinä että se näyttää asioista monta puolta samalla kertaa. Se on muutenkin miälenkiintoinen opus. Kannattaa lukea, saatavana tosin vain englanniksi. Harmi.
Jossakn luki, että "on valitettavaa, miten paljon rattijuoppoja jää kiinni.." ajatus ei tainnut olla ihan noin. Edelliseen postaukseesi: juuri noin!! Olenkin monasti miettinyt, että mitä vanhemmat ihmiset miettivät joistakin mainoksistamme, joiden tuotteiden nimet ovat englanniksi!
Rita: En oikein osaa minäkään sanoa, pitääkö blogien olla huoliteltua ja hyvää kieltä. Riippuu varmaankin siitä, millaisia ja mihin tarkoitukseen blogia pidetään ja millä tyylillä. Joku ehkä kirjoittaa alun alkaenkin puhekielellä, joten silloin kaikki on sallittua.
Mutta asiallisissa lehtiteksteissä saisi olla hyvää kieltä - kuten niissä minusta pääasiassa onkin.
Kato nyt tätäkin: aiemmin en minäkään lukenut blogitekstejäni, mutta kun huomasin tuon nopean kirjoittamisen virhepaholaisen: kaksi kirjainta aina väärin päin, olen joutunut oikolukemaan. Mutta en sitten jaksa (tai aina en halua) kiinnittää huomiota puhekielisyyksiin. Minusta ne joskus tuntuvat peräti puoltavan paikkaansa.
pianistms: vähän samaa mieltä, ammattikirjoittajilta vaadittakoon tyyliin sopivaa tekstiä. Tällaiset amatöörit saavat kirjoitella miten sattuu. :)
Ja kuten minulla on usein monissa asioissa tapana sanoa: pitäähän se ammattilaisen ja amatöörin ero jossain näkyä.
äijänkäppyrä: pitääpä tutkia tarkemmin kirjoituksiasi.
Sauerkraut: :)
Vilukissi: tuon kaltaisia virheitä näkee usein. Ovat lähinnä huvittavia.
Ja mitä noihin englanninkielisiin mainoksiin ja tuotteisiin tulee, huomasin äitini kaapeissa ihan vääriä aineita ostetun kulloisiinkin tarpeisiin, juuri sen takia, että äiti ei ymmärrä englantia. Järjessään ei ole mitään vikaa, osaa kyllä lukea ja näkee hyvin! Mutta kunhan edes tärkein asia purnukoitten kyljessä olisi suomeksi!!! :(
isopeikko:
aamulla herätessä jotenkin ensimmäisenä oli mielessä, että isopeikolle unohdin vastata. On siis bloggaaminen mennyt ihan veriin asti.
Mutta tuo kirja tuntuu olevan tosi mielenkiintoinen. Se on pakko saada käsiin. Minua kiinnostaa kovasti ulkomaalaisten näkemys suomesta, suomalaisista ja Suomesta. On vain valitettavalla kielellä kirjoitettu ;)
En malta olla kirjoittamatta kommenttiani, kun luin niin sopivasti aiheeseen liittyvän jutun Avusta.
Opettaja oli ravintolassa maksamassa ruokaansa ja katsoi laskuaan, jossa luki:
"1 kotleti, 7 euroa".
- Anteeksi, tässä pitäisi olla kaksi t:tä, hän huomautti tarjoilijalle.
Tarjoilija pyysi anteeksi ja tuli takaisin uuden laskun kanssa, jossa luki:
1 kotleti ja kaksi teetä,
10 euroa".
Rosina
heh heh, siitäs sai ope, mitäs meni korjailemaan ;))
Lähetä kommentti