Laulua etsiessäni joku on joskus maininnut, miksi en etsi netistä. Voi hyvä tavaton, tietysti on sekin tietolähde tutkittu, mutta ei sekään ole mikään kaikenkattava ihmelähde. Jos sinne ei joku ole kirjoittanut jotain, ei siellä automaattisesti ole mitään. Siksipä minä teen nyt tuon urotyön ja kirjoitan laulun tänne muistiin lähinnä itselleni. Ja jos vaikka joku muukin on joskus sitä etsinyt.
Kyrönmaan laulu
Täällä virtaa rauhallinen Kyrönjoki uomassaan,
täällä kansa toimellinen tekee työtä innoissaan.
Täällä viljaa kasvaa pellot, ilmass´kaikuu karjankellot,
täällä vainiot niin suuret ulappana aukenee.
Täällä vinhaan käyvät tuulet, viljameri aaltoilee.
Luonnoss´meill´on mahtavuutta, luoden kansaan tarmokkuutta.
täällä kansa toimellinen tekee työtä innoissaan.
Täällä viljaa kasvaa pellot, ilmass´kaikuu karjankellot,
täällä vainiot niin suuret ulappana aukenee.
Täällä vinhaan käyvät tuulet, viljameri aaltoilee.
Luonnoss´meill´on mahtavuutta, luoden kansaan tarmokkuutta.
Täällä muuttui synkät korvet, työ ne viljaviksi loi.Usein myöskin sotatorvet Kyrön rantamilla soi.
Toivomielin taisteltihin, hurmein pellot kasteltihin.
Vieläkin me kuokan varteen lujaan kiinni tartutaan.
Vieläkin me kalliin aatteen eestä miehin taistellaan.
vapautta maamme henkii, sille syömmet täällä sykkii.
Tätä maata rakastamme, Kyrön maata viljavaa.Tahto meill´on synnyinmaamme hyvinvointiin kohottaa,
joka meille annettihin, kautta aikain varjeltihin.
Aina suurta kohti kansa pyrkiköhön Kyrönmaan,
kohottakoon pelloillansa Suomen suureen kunniaan.
Valvoin hengen aateluutta luokoon onnen aikaa uutta.
Laulun kirjoittaja:
Otto Jussila, synt. Ylistarossa 1886, kuoli Mikkelissä 1916. Maanmittausinsinööri. Toimi maanmittarina Vaasan ja Mikkelin lääneissä. Julkaisi runoja ja kirjoituksia sanoma- ja aikakauslehdissä. (Laulu ja tiedot kirjasta: Artturi Leinonen: Eteläpohjalainen lukemisto).
Kuvissa:
Joki: Kyrönjokea Ylistaron Kriikun myllyn tienoilta.
Ohrapelto: Isonkyrön Leväluhdan uhrilähteen tienoilta.
Muistomerkki: Isonvihan Napuen taistelun (1714) muistomerkki Isossakyrössä.
Tekstit
16 kommenttia:
Enpäs ole ennen tuollaisesta laulusta kuullutkaan. Meillä laulettiin On mulle Suomi suloisin tai Suloisessa Suomessamme, aika patrioottisia nekin, varsinkin kun niitä nyt katselee eri perspektiivistä tällaisesta maasta, jossa historian takia kukaan ei uskalla olla patriootti. Vähän muuttui tosin tilanne jalkapallon mm-kisojen jälkeen, silloin uskallettiin jopa näyttää lippua.
On mulle Suomi suloisin vaan Häme siitä kallehin...
Suloisessa Suomessamme oisko maata armaampaa kuin on kaunis Karjalamme..
-Tuttuja ovat nekin, kyllä maakuntalaulut laulettiin kannesta kanteen varmaan joka vuosi.
Rupean epäilemään, onko meille muita lauluja alakoulussa opetettukaan kuin tuollaisia isänmaallisia. Ja keskikoulussa ainakin taisi olla niin, että lukkari laulatti joka tunnin alussa: Mun isäin oli sotamies. Toinen suosikkinsa oli Ja se Oolannin sota oli kauhia. epäilen, että juuri hänen takiaan Porilaisten marssikin soi korvissani heti, kun koulun musiikkitunteja muistelen!
Eipä todellakaan tule mieleen hempeämpiä lauluja.
Laulut ovat hdenlainen markkinavoima. Ne luovat ajatuksia ja asenteita :)
Onko tässä nyt eri laulu kuin muistaakseni joku Lars Collanius oli säveltänyt kyrönmaanlaulun;täällä virtaa rauhallinen Kyrönjoki uomassaan? Vai kuka?
Isopeikko: totta, niiden avulla saadaan salakavalasti syötetyksi ihmisten mieliin vaikka mitä. =aivopesua.
Äijänkäppyrä: en tiedä asiasta muuta kuin mitä postauksen lopussa olen kirjoittanut.
Luulenpa, että Kyrönmaan opisto, 06-4776000, s-posti: opisto (ät) kyronmaanopisto.fi
vastaa kysymykseen, mistä lauluun saa nuotit.
Opiston Kansanlaulukuoroa säestävä henkilö varmaankin tietää niistä.
Olen joskus, vuonna 90 ollut siivoamassa ja pesemässä Napuen taistelun muistomerkkiä. Tulipas mieleen, pitäisi hipsiä Villavintille kirjaostoksille!
Ylistarolaissyntyinen musiikin monitaitaja Jaakko Tuuri on säveltänyt Kyrönmaan Laulun.
Lainaus "Jaakko Tuurin nimi ei ehkä kerro sinulle kovin paljon, mutta tunnetko Siionin Kanteleen laulun "Kätes, Jeesus, siunaten hiljaa"? Entä oletko kuullut laulun "Mä polvistun, oi Jeesus, ristis juureen"? Molemmat ovat ylistarolaissyntyisen kanttorin ja laulajan sekä säveltäjän ja kuoromiehen Jaakko Tuurin käsialaa. Eteläpohjalaiset saattavat lisäksi tunnistaa myös hänen säveltämänsä "Kyrönmaan laulun"."
Minä olen joutunut (tai saanut, KUINKA SEN NYT OTTAA) laulamaan tuota Kyrönmaan jokiuoma-laulua :)asuessani täällä mieheni kototanhuvilla.
Ihmettelin mielessäni, voiko sen nuotin joskus oppia oikein niin, että voisi koko poskella roikastaa.Epäilen raskaasti! Ainakaan tälläisille , jotka ei ymmärrä nuoteista muuta, kun että ne eivät saa kastua, se on MAHDOTONTA.
Tänä keväänä jouduin (tai sain, kuinka senkin kukin ottaa) laulamaan Eläkeliiton k-juhlissa, että : ON ILO; KUN SAA KUULUA ELÄKELIITTOON...lalalallallaa...
Mulle tuli erään maan pohjois-osa mieleen ja sen laulut ja rakkaustunnustukset johtajille.
Suvivirttä en liioin pysty laulamaan ilman, että ankarat tunnekuohut repivät rintaa.
Muistuu nimittäin aina se ankean apea fiilis, kun sarja tuolinkuvia irvisteli todistuksen lehdiltä :(
Ehdotankin aina jotain muuta kevätvirttä veisattavaksi, jos vaan uskallan ja pystyn.
Virsi 105 kuuluu lempukoihini tätä nykyä.
Rosina: kiitos, heti arjen valjettua ryhdyn toimeen. Ei parane päästää unohduksiin säveltäkään.
Vilukissi: enpä ole muuten ajatellut, että tuota kivipatsastakin pitää siivota :)
Kiitos tiedosta. Nyt on jo sanoittaja ja säveltäjä tiedossa. Tämähän on kuin salapoliisityötä, yhtä jännää.
Kaisa Jouppi: luulin, ettei Kyrönmaa-laulua enää lauleta sielläkään, sillä kun näin etäämpää sitä tarkastelee, tosi ikivanhalta kuulostaa. Ei kai nuoremmat enää edes ymmärrä, mistä siinä puhutaan.
Hienoa että joku on löytänyt noi sanat, itsekkin etsiskellyt niitä, outoa kyllä, ei niitä ole meilläkään, vaikka on ukin isän kirjoittamat.
Kiitos, hienoa! Otan taltee, .
Oton pojan pojan poika, Erno Jussila
No pojanpojan poika, ota ihmeessä talteen. Kyllä tällaista laulua kelpaa suvun omaisuudeksi tunnustaa.
Jännä, että täällä netin välityksellä voi törmätä ihan kehen vain. Eipä olisi vielä vaikka 70-luvulla tällaistakaan linkkiä Kyrönmaan laulun alkuperään luullut ikinä löytyvän. kiva.
Hei! Oikaisu tekstiisi: Otto Jussila kuoli vasta vuonna 1942, ei siis 1916.
Terveisiä Ernolle!
t. Saara Ahonen s. Jussila (Otto Jussilan tytär, siis Ernon isotäti)
Kiitos, Saara Ahonen, oikaisusta. En muista, mistä olen tiedon joskus saanut. Hyvä, kun tuli oikaistuksi.
Hei! Jatkan vielä hieman äitini puolesta: Häneltä löytyvät Kyrönmaan laulun nuotitkin (tiedoksi Ernollekin...:))! terveisin
Pirjo Ehrstedt (Saara Ahonen tytär)
Pirjo Ehrstedt: voi, olisin kovin onnellinen noista nuoteista.
Minuun voi ottaa yhteyttä blogin sivussa olevalla sähköpostilla.
Lähetä kommentti