Tänään oli taas koulun jälkeen VESO-päivän puolikas. Oli kaksi luennoitsijaa. Eräs teatteriohjaaja kertoi luovuudesta, ja erään yhtenäiskoulun opettaja kertoi, miten hänen koulussaan opettajat ovat ottaneet osaa TET-harjoitteluun. Tämä viime mainittu tarkoittaa sitä, että opettajillakin on nykyään mahdollisuus tutustua työelämään.
Tuossa kyseisessä koulussa tuntuivat melkein kaikki opettajat käyneen päivän tai kaksi tutustumassa itseään kiinnostavaan työpaikkaan, jotkut olivat olleet jo toista kertaa. Monet olivat käyneet tutustumassa alaan, joka oli ollut toisena haaveena opettajan ammatin ohella. Opetushallitus myöntää varoja tällaiseen, ja sen tarkoituksena on, että opettajillakin olisi jonkinlainen realistinen kuva muunkinlaisesta työstä kuin koulusta ja että muutkin opettajat kuin opinto-ohjaaja pystyisivät kertomaan oppilaille työelämästä ja sen tarpeista. Näin opinto-ohjaajalle jäisi enemmän aikaa yksilöohjaukseen.
Meidän koulussamme on jo pari opettajaa käynyt työelämään tutustumassa. Itsekin olisin ollut kiinnostunut menemään kirjastoon pariksi päiväksi juuri sen takia, että minut on laitettu koulukirjaston hoitajaksi. Mutta varoja saa käyttää vain peruskoulun opettajien hyväksi, joten se haave nyt toistaiseksi ainakin minun osaltani jäi. Saatan mennä kevätpuolella omin neuvoineni sitten, kun minulla on jokin opetukseton päivä. (Minähän olen 30%:sti osa-aikaeläkkeellä).
Luentojen jälkeen oli järjestetty paikalliseen ravintolaan hieno päivällinen, joka toi iloa synkkään syksyyn. Ainut paha puoli, että tuli syödyksi liikaa, tuntee itsensä tiineeksi sammakoksi. Mutta ei tällaisia aina tarjota, joten kärsitään pois!
Tekstit
15 kommenttia:
Aivan ihmeellisiä mahdollisuuksia siellä Suomessa. Ei täällä varmaan kukaan uskoisi, jos kertoisin tuosta.
Meillä on myös tuo opetet tarjolla. Mutta joku (en tiedä kuka, mutta vahvat on epäilyt) on määrännyt, että se hoidetaan niin, että yksi päivä työpaikassa ja yksi päivä jossain toisessa koulussa (ammatillinen lähinnä ja ko. epäillyn määräämä...).
Kuulostaapa mielenkiintoiselta!
Tama ei nyt oikeastaan tahan liity, mutta olen suunnitellut hakevani apurahaa, etta paasisin tutustumaan suomalaiseen paivahoitoon... Nain takalaisesta ope-lehdesta, etta sellaiseen olisi mahdollisuus. Yli kymmenen vuotta taalla on vieraannuttanut minut monista suomalaisen paivahoidon hyvista jutuista.
Mukava, että on mahdollisuus tutustua elämään koulun "ulkopuolella". Tosi kaunis jäähiutalekuva!
Allu: meillä Suomessa todella on vaikka mitä mahdollisuuksia monessa muussakin asiassa. Moni ei vain ole huomannut niitä. Ruoho kun edelleenkin ihmisten mielestä on vihreämpää aidan toisella puolella.
villasukka: tuo "määrääminen" on ilmeisesti paikallista. Rahoittaja sitä ei kai ole rajoittanut, ei ilmennyt sellaista eilisellä luennollakaan.
Tuula: kannattaa hakea, jos sellaista mahdollisuutta kerran tarjotaan. Sitten ainakin harmittaa, jos ei tule hakeneeksi.
Kasselin kyyhky:
Joskus todella tuntuu, että on jäänyt muun yhteiskunnan ulkopuolelle. Toisaalta, minusta tuntuu, että missä tahansa ammatissa kauan olleet ovat fakkiutuneet omaan alaansa.
Aivan hieno mahdollisuus, menisin heti, jos olisi mahdollisuus. Voisin kyllä aivan hyvin tulla vaikka tutustumaan suomalaiseen kouluun, kun siitäkin on täällä Saksassa vieraantunut. Joka vuosi suunnittelen, vaan aina jää.
kato nyt tätäkin:
sinullahan on varmaan mahdollisuus EU:n Comenius-projektienkin puitteissa tutustua suomalaiseen kouluun. Tai vaikka mihin työpaikkaan tahansa.
Itse olen ollut noin 8 vuotta sitten Belgiassa eräässä pienessä matkatoimistossa viikon "työharjoittelussa". Ja meillä on ollut Saksasta ainakin kolme eri kertaa tettiläisiä: pari on tutustunut viikon verran kouluelämään, yksi kulki viikon luotsien mukana seilaten ympäri Saimaata.
Myös Teknologiateollisuus järjestää opetettejä. Olemme koko henkilökunnan voimin käyneet tutstumassa eri teollisuusyrityksiin ja oppilaitoksiin. Menossa on kolmen vuoden projekti ja Teknologiateollisuus osallistuu kuluihin. On ollut erittäin mielenkiintoista. Esimekriksi Ovakon teräsvalimolla Imatralla. Suosittelen.
Helena:
Varmasti hyödyllistä ja mielenkiintoista. Kun vain älyäisi ja huomaisi kaikki mahdollisuudet, mitä on olemassa.
Joo, "määrääminen" on erittäin paikallista ja tuntuu, että taidan keskustella siitä ko. henkilön kanssa.
Kirlah! Hölkkään tänne kovaa vauhtia kertomaan, että olin opetushallituksen koulutuksessa ja siellä käsiteltiin muun muassa sosiaalista mediaa. Sinun blogisi mainittiin koulutuksessa! Enkä yhtään ihmettele! Olin niin leuhka, kun sain kuiskattua kollegalleni, että tiedän tuon blogin!
Katilein, kiitos, että mainitsit. Jopas pommin pudotit. Oikein sydänalassa hytkähti. Vai on tämä mainittu oikein "korkeimmalla" tahollakin. Ihan tuo riemua joulukuun harmauteen.
Paitsi epäilijänä heräsi kysymys: ei kai vain mainittu esimerkkinä huonoista blogeista! :D :)
Katilein tavoin, olisin minäkin ollut leuhka. Ihan tässä kirjoittaessakin ryhti koheni, vaikka en mitenkään ole osallisena kunniaan. "Mä olen bloggaajan lukija, lähes sankari siis itsekin." :)
Vallaton mummeli: hih, olkaamme siis sankareita molemmat :))
Lähetä kommentti