Saman vanhan kaverin kanssa

Sain joulukortin  entiseltä opiskelukaveriltani, josta en ole kuullut mitään kolmeenkymmeneen vuoteen. Osoitekin oli vielä vanha. Kortin sisällä olleessa pienessä tekstissä kysyi kaveri, vieläkö olen naimisissa saman vanhan miehen kanssa! Oho! Oletus on siis nykyaikana, että olisi pitänyt laittaa entinen kiertoon ja ottaa uusi kierrätetty tilalle. Jos et näin tee, olet jotenkin outo ja kummallinen.

Lueskelin tässä juuri viimeisintä Tarja Halosesta kirjoitettua kirjaa. Aloin höristellä korviani lauseen kohdalla, joka kuului jotenkin tähän tapaan: Suuren ikäluokan ihmisillä kun oli 70-luvulla menossa jo toinen avioliittokierros... Tuosta sai sen käsityksen, että jo 70-luvulla olisi  melkein kaikilla minua vanhemmilla ihmisillä ollut jo vähän päälle parikymppisinä meneillään toinen avioliitto. Eli avioero olisi ollut enemmän sääntö kuin poikkeus.

Ovathan avioerot ja uudet parisuhteet yleisiä tilastojen mukaankin. Aloin miettiä, miten asiat ovat minun tuttavapiirissäni. Katselin tänä vuonna tulleita joulukortteja, jotka olivat ympäri Suomea suurissakin kaupungeissa asuvilta koulu- ja opiskeluaikaisilta hyviltä kavereilta. Kaikki kortin lähettäneet ovat järjestään naimisissa edelleen saman vanhan kaverin kanssa. Entäs ulkomailla asuvat opiskelukaverit? Juu, kyllä näyttää joulutoivotus tulleen samalta pariskunnalta, jonka olen aina tuntenut.

Entäs muut kaverit? Muualle muuttaneista ystävistä vain yksi pariskunta on eronnut. Muut ovat edelleenkin naimisissa saman kamun kanssa kuin aina ennenkin. Työkavereita minulla on ollut vuosien varrella rutkasti. Jos ajattelen, että opettajayhdistykseen on aina kuulunut yli 50 jäsentä ja kymmenien vuosien aikana työkavereitakin on ehtinyt olla jos vaikka kuinka paljon, ei juuri eronneita heissäkään löydy. Äkkiä mielessäni läpi käyden tulee yhtäkkiä mieleen vain muutama eronnut pariskunta. Kyllä loput sinnittelevät sen vanhan tutun kanssa.

Ai niin, vielä ovat sukulaiset jäljellä. Muutama eronnut tulee mieleen, mutta määrä ei yllä läheskään tilastojen tasolle. Eli miten on mahdollista, että minun lähipiirissä ei noita eronneita juuri ole? Onko minun lähipiirini jotenkin poikkeuksellinen saareke, vai mikä itse asiassa on poikkeus, mikä sääntö?

Onkohan sitten niin, että samanhenkiset ihmiset ovat samoin ajattelevia ja omaavat saman arvopohjan vähän joka saralla. On tietenkin niinkin, että maalla asuen ei houkutuksia ja tilaisuuksia parinvaihtoon "turhan takia" ole niin paljon kuin kaupungeissa. Mutta maalla asuminen ei selitä tuon kaveripiirini yksiavioisuutta. Kaikki he ovat aina asuneet suurissa kaupungeissa ihan eri ympyröissä kuin maalaiset.

Entäs selittääkö ammatti jotenkin asiaa? Hakeutuvatko tietynlaiset ihmiset siinäkin suhteessa samaan ammattiin? Kyllä varmaan suurelta osin, mutta eivät kaikki opiskelukaverinikaan ole opettajia. Tuli vielä mieleen viimekeväinen kurssi ulkomailla. Kaikki osallistujat olivat pääkaupunkiseudulta ja ihan eri ammattikunnan edustajia kuin minä, mutta samaa ikäluokkaa ja tiukasti naimisissa. Sain käsityksen, että vieläpä saman iänikuisen kumppanin kanssa.