Jos tarvitsee käydä kylillä tai sataman läheisyydessä, käymme yleensä aamusta, jolloin muut ihmiset vielä nukkuvat. Siksi ei oikein tahdo uskoakaan, millainen vilske rannassa käy iltaisin. Edes kerran kesässä täytyy käydä ongella, ja nyt menimme matonpesurantaan laiturille narraamaan kaloja. Ja siellähän oli sellainen trafiikki, ettei paremmasta väliä.
Yksi pesee mattoja, joku toinen hakee kuivia mattojaan telineeltä. Joku perhe tulee rannalle, vaimo alkaa pestä mattoja ja mies leikkii koiran ja lasten kanssa sillaikaa. Yksi kanootilla tullut turisti pesee tukkaansa matonpesualtaassa samalla kun kaverinsa järjestelee nyssyköitä kanootissa. Yksi pariskunta tuo laivansa vesille ja lähtee iltaretkelle. Joku turisti nykii umpeennaulattua vessanovea hädissään. Yksi auto peruuttaa laiturille ja pariskunta alkaa lastata laiturille kukkamultaa, lannoitesäkkejä, eristevilloja ja muuta tavaraa. Ilmeisesti heillä on mökki jossain saaressa, jonne hakevat tavarat veneellä. Ei ne tavarat kyllä kovin pieneen paattiin mahdu.
Yksi perhe lähtee avoveneellä käyttämään pieniä lapsia vähän ajelulla, toinen perhe saapuu paatillaan kalalta. Jotkut turistit tulevat asuntovaunuineen ja parkkeeraavat kyltin viereen, jossa lukee: leiriytyminen kielletty. Teinipoika kaartaa paikalle mopollaan, mutta kun on paljon vierasta porukkaa, kaasuttaa äkkiä tiehensä. Ulkomaalainen turisti poukkoilee kaiken keskellä ja kuvaa innoissaan kaikkea näkemäänsä valtavalla kamerallaan, varsinkin sataman suuntaan, jossa käy vieläkin suurempi vilske kuin päivisin, koska matkailijat saapuvat yöpuulle veneillään.
Venäläinen pariskunta kävelee muina miehinä luoksemme ja kurkistaa ämpäriin, jonne olemme juuri saaneet yli kilon painoisen säynävän ja muutaman ison särjen kissakaloiksi. Säynävä muuten syödään tänään. Ja sitten saapuu kymmenhenkinen turistiporukka, ja me lähdemme pois. Emme vilskeen takia vaan siksi, että kalojen tulo loppuu. Ainakin itse olin jo tympääntynyt seisoskeluun, koska tunnin aikana ei minulla ole käynyt ensimmäinenkään kala edes nykimässä. Sama mato oli koukussa poislähtiessäkin. Siksihän minä joudinkin seurata muiden tekemisiä.
Tekstit
7 kommenttia:
Ihana yläkuva, vanamoja? itse en ole löytänyt ensimmäistäkään ja myös tuo vesikukka joka se ei näytä oikeaoppiselta lumpeelta:) Muutenkin kivaa "satama"elämän kuvausta. Matot ovat vielä pesemättä, mutta nythän ne voisi viedä vaikka ulos ja ruutata mäntysoopaa päälle kun sataa koko ajan, niin siellähän ne viruttuisivat:)
Kiva kesäkertomus. Me emme mökiltä juurikaan liikahda kylille, ellei ole pakko käydä kaupassa. Saatiin mato-ongella komea lahna, josta tein täytettyä uunikalaa. Nam. Nelonenkin (9 v) tykkäsi ja osasi kerrankin rauhallisesti syödä, kun ruotoja oli niin paljon. Kivan seesteistä on ollut kesä, kun Vuodatus on nurin, eikä ole pakko päivittää blogia :)
Mustis: otsikkokuva on todella vanamoista. Tänä kesänä niitäkin oli oikein valtavia kasvustoja.
Ja postauksen kukka ei todellakaan ole lumme :) Se on järvisätkin, kasvaa kirkasvetisissä järvissä kuten täällä Saimaalla, kuuluu leinikkikasveihin.
Vallaton: Me savustimme säynävän, mutta se ei oikein ollut hyvä idea.Jos vielä joskus iso säynävä tulee, jauhan sen ja teen kalapullia.
pistän kommentin tähän, jotta kaikki hokais mennä kattomaan tuota toista blogiasi - kyllä siellä on erityisen nautinnollinen kattaus perhosia!!!!!!!!!!!!!!!!!!! - ihania kuvia nimineen - erityisen kaunis ja onnistunut on se eka kuva, papurikko
Annikki, kiitos kehuista ja mainostuksesta :)
Kiva oli eläytyä taas kirjoitukseesi. Kesä on vilkasta aikaa ja siitä riittäisi juttua kirjotettavaksi, vaan minä en vaivaudu kirjottelemaan, kuvailen mielummin:)Rauhallista paikkaa saa todella etsiä ja niitä kaloja..
Pia: Sinulla on niin hienoja kuvia, ettei siinä sanoja tarvitakaan.
Täällä ei tarvite etsiä rauhallista paikkaa, rauhaa on ihan riittämiin. Saisi olla vaikka aina tuollaista liikennettä, silti rauhaa riittää ihan ylen määrin. Ja 10 kuukautta vuodessa huhuilemme rannoilla ihan yksiksemme.
Lähetä kommentti