Erilaista juhlaa

Yksi lukuvuosi on saatu taas päätökseen. Niin kaunis ja lämmin kesäinen päivä, linnut laulavat, kukat kukkivat, oppilaat hymyilevät. Juuri sellainen päivä kuin kevätjuhlapäivät muistoissani aina ovatkin. Hyvin harvoin juhlapäivä on sateinen. Mutta ei kyynelehtimiseltäkään vältytä. Jotkut nuoret kollegat ovat lähdössä uuteen työpaikkaan. Haikeita halauksia, kyyneleet vierivät poskilla. Rakkaiksi tulleet oppilaat halataan viimeistä kertaa, taas vierivät kyyneleet.

Muuten kevätjuhlapäivä oli perinteinen ja tuttu, mutta yksi oppilaista oli kutsunut vieraansa Saimaalle laivaristeilylle puoleksitoista tunniksi. Kertakaikkisen kaunis sää suosi matkaa. Saimme tyyliin sopivasti perinteistä rantakalaakin ruislivän kera. Niille, jotka eivät ole tällaisesta ruoasta ennen kuulleet, esimerkiksi täällä yksi linkki. Tuon linkin ohjeen mukaan muikut muhivat voissa, mutta isolle joukolle laitetaan kyllä suurin osa vettä. Nuotanvedon yhteydessä on ennen vanhaan rannassa laitettu muikkuja heti pataan tulelle kypsymään. Tällaista ruokaa vain harvoin enää nykyään saa. Joskus saattaa vielä joku taho järjestää yleisölle rantakalailtoja. Joten tämä oli oikein mukavaa vaihtelua ja teki terää, sillä kun iltapäivä oli jo pitkällä ja aamulla seitsemältä oli viimeksi jotain suuhunsa saanut, oli alkanut hiukan hiukoa.

Risteilyn jälkeen ehdimme käydä vielä viidessä muussa paikassa. Nyt kaikki asuivatkin keskustassa, joten ei matkoihin kulunut aikaa. Silti tämä yksi vuoden pisimmistä työpäivistä päättyi vasta klo 18 illalla, jolloin sai viimeinkin potkaista puristavat kengät jaloista ja oikaista sohvalle ja alkaa odottaa uutta lukuvuotta.