keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Taas yhden viikon saldoa


Tämän viikon saldoa:
Maanantaina piti olla koulukuvaus ja olikin, mutta vain oppilaille. Kun pääsin koululle, luki seinällä, että henkilökunnan kuvaus siirretty helmikuulle! Muuten kiva, mutta olisipa tiennyt etukäteen. Turhaan  pynttäännyin ja raahauduin koululle.

Eilen oli VESO-päivän puolikas klo 17-20 yrittäjyyskoulutuksesta. Koulutus alkoikin hämmästyttävästi sillä, että ensimmäiseksi kouluttaja levitti viltit lattialle ja käski meidät kaikki niille makaamaan. Mehän teimme heti työtä käskettyä, harvoin sitä makuullaan saa koulutuksessa olla. Puolen tunnin rentoutuksen jälkeen olimmekin sitten virkeitä pohtimaan ryhmissä yrittäjyysasioita.

Tänään olikin vuorossa koulun jälkeen opekokous, ja minullehan on tietysti laitettu tässä jaksossa tunnin pito aina samaan aikaan, kun on opekokouksen aika. Onneksi ne ovat abisaksan oppilaita, laitoin heille yo-nauhan pyörimään kokouksen ajaksi. Keskittyminen vain oli heillä kuulemma ditt och datt eli sitä sun tätä, sillä kolmesta neljään ei ole enää paras mahdollinen aika opiskella. Mutta onko klo 8-9 yhtään sen parempi? Eilen oli heillä tunti juuri silloin, ja kaksi oli nukkunut pommiin. (= ruotsiksi försova sig, saks. sich verschlafen, uskaltakoonpa taas vain joku etsiä pommi-sanaa käännökseen!)

Huomenna on sitten koulun jälkeen uusintakuulustelu, ja olin laittanut itseni sinne valvojaksi, mutta enhän minä mitenkään voi olla siellä kuin tunnin verran, sillä huomasin vasta jälkeen päin, että olin varannut hierojan iltapäiväksi. Mutta onneksi ilmaantui vapaaehtoisia valvojia. Onhan se kaikkien etu, jos selkäni ei reistaile eikä tarvitse olla sairaslomalla, eikä kenenkään tarvitse mennä minun puolestani tunnille tala svenska och Deutsch sprechen.

Ja vielä yksi roistouskin ilmeni tällä viikolla. Olimme sopineet yhden luokan kanssa, että oppilaat lukevat ruotsin vahvoja verbejä aina tietyn määrän ja minä kysyn niitä kirjallisesti joka tunnin alussa. Yhdellä oli kirja auki, ja hän kirjoitteli sieltä suoraan. Mutta taitaa olla jo epätoivo vallannut oppilaan, sillä ei sieltä paljon oikein osunut sittenkään, vaikka kirjasta katsoi.

Ja jännä on kuulla ulkomaalaisen suusta, mitkä kaikki asiat ovat kielessä kiinnittäneet huomiota. Thaimaalainen vaihto-oppilas kysyi, mitä tarkoittaa, kun oppilaat kuulemma aina puheessa lauseen lopussa sanovat "siihen". Esitin arvelemiani esimerkkejä "Pane se laukku siihen!" Ja juuri tällaisia oli opiskelija kuullut. Ehkä sana äänteellisesti erottuu jotenkin muusta puheesta. Tai muuten vain viimeisenä sananna kiinnittää huomiota. Muita silmiinpistäviä sanoja olivat "Aivan", "samoin" ja "niin". Näitä kuulemma kaikki hokevat, ja kun opiskelija kuuli merkityksen, on alkanut itsekin niitä viljellä.

Joten tällaista saldoa. Enää kaksi päivää ja sitten alkaa onneksi syysloma!

10 kommenttia:

Allu kirjoitti...

Miten paljon kieltenopettajat puhuvat nykyään tunnilla vierasta kieltä? Minun opettajani puhuivat pelkästään suomea ja teimme vain käännöksiä, koskaan ei edes yritetty keskustella vieraalla kielellä.

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoinen snaonta tuo nukkua pommiin. Miten sitä nyt pommiin muka voi nukkua. Selitykset on moninaiset.Suomessa eräs saksalainen (!) naapuri käytti muotoa "nukkua Bonniin". Hän ajatteli, että kun istuu junassa ja unohtaa hypätä vaikka Düsseldorfissa pois, nukkuu sitten sinne Bonniin... - No, tuskinpa suomalainen sanonta niin kaukaa alkunsa hakee.
pianistms

Kirlah kirjoitti...

Allu: Paljon on muuttunut noista ajoista. Mikään ei ole enää kuin ennen, mutta mikään ei ole enää sitenkään kuin opettajavuosieni alkuvuosina.
Paljonko ope puhuu vierasta kieltä, riippuu paljolti myös siitä, miten paljon porukka ymmärtää, millainen on kuulijakunta.

Pianistms: pitihän minun nyt sitten etsiä kirjoista tuollekin selitystä. Veijo Meren mukaan suomen sanonta tehdä jokin asia pommiin tai asia meni pummiin tulisi juuri pommi-sanasta, joka on tullut ruotsin kautta meille.
Ruotsissa bomma tarkoittaa epäonnistua, jokin menee pieleen. Johtopäätöksenä, että nukkuu pommiin, on pieleen nukkumista.
Bonniin olikin aika jännä havainto, sillä nyt musitan entisen opiskelukaverini aina "nukkuneen ponniin". Lieneekä ajatellutkin Bonnia vai onko se muunnos ja väärinkuultu muoto pommista.

Markka kirjoitti...

Meillä Kainuussa lapsuudessani sanottiin "nukkua ponniin", eikä hajuakaan mistä olisi johdannainen.
Muuten, 70-luvulla keskikoulussa ja lukiossa sekä 80-luvulla kauppaopistossa kieltenopettajat pyrkivät puhumaan tunnilla ainoastaan opettamaansa kieltä, paitsi latinan opettaja. Latinan opiskeleminen oli pääasiassa käännöstehtäviä ja lentävien lauseiden opettelemista ulkoa. Tykkäsin latinasta.

Jael kirjoitti...

Rentoutuksella onkin hyvä aloittaa koulutus:-)MIelenkiintoista kuulla miten thaimaalainen vaihto-oppilas on sopeutunut suomalaiseen koulumaailmaan. Miten se muuten sujuu,ymmärtääkö oppilas jonkun verran suomea?

Annikki kirjoitti...

taitaa tuo aivan-sana olla jotenkin runsaslukuinen nuorten ihmisten puheissa - itse en sitä paljon juurikaan käytä /käyttänyt - mutta kolmekymppisen tyttäreni puheessa se tuntuu toistuvan usein, nimenomaan vastauksena toisen puheeseen - minä vastaisin samassa tilanteessa jotain sellaista kuin : just joo, joo ihan samaa ajattelen ym.

kaisa jouppi kirjoitti...

Eikö kukaan huomannut pynttäytymisiäsi? ;)
(Mitä se pynttäytyminen pitää sisällään?)
Meikäläinen, kun pynttääntyi ensimmäistä kertaa elämässäni (ei ollut kyse valokuvaamisista, vaan sukukokouksesta) niin minulle sanottiin, että NO NYT RUPEE KAISALLAKIN OLEMAAN JOTAIN ILMETTÄ SILMISSÄ!
Tapauksesta onjo melkein puolivuosisataa, mutta vieläkin se heittää raskaan varjonsa elämääni.
En uskalla mennä PYNTTÄYTYMÄTTÄ edes maitokauppaan. Onneksi satun armastamaan nk. pynttäystä ;)
Pynnttäytymistä omalla kohdallani on a) naaman peittävä MAKEUPPI b)tavallisia kotirytkyjä asteen paremmat vaatteet.
Olisi hyvä PYNTTÄYTYÄ kotosallakin, kun asiaa tarkemmin omalla kohdallani mietiskelen.
Voi aviomies haikailla, että ah kunne katosi se somasti pyntätty plikka, johon kerran tulisesti tutustui?

Kirlah kirjoitti...

Markka: juu, kyllä minä taivun kannalle, että nukkua ponniin on muunnos pommiin-nukkumisesta.
Eihän latinaa muuten kannata puhumaan opetella, kun se on kuollut kieli. Minäkin tykkäsin koulussa latinasta.

Yaelian: enemmän pitäisi firmoissakin kiinnittää huomiota ihmisten hyvinvointiin, siten saataisiin parempia tuloksiakin. Ei ole kenenkään etu, että ihmiset tapetaan puolikuoliaiksi ilman taukoja.

Kirlah kirjoitti...

Annikki: ihan saman havainnon olen tehnyt. En osaa oikein käyttää koko aivan-sanaa, kun en ole siihen tottunut.

Kaisa Jouppi: :) itse asiassa en edes huomannut pynttäytyneeni, mutta kun joku sanoi minulle, että turhaan pynttäydyit, niin sitten vissiin pynttäydyin :(

Kirlah kirjoitti...

Vielä Yaelianille
jäi mainitsematta, että ainakin tuntuu, että päällisin puolin on opiskelija sopeutunut hyvin. Mutta toisaalta tiedän, että aasialaiset eivät välttämättä heti valita, ei edes kysyttäessä.
Mitä suomen kieleen tulee, hän on ahkera opiskelemaan, mutta ongelma on se, että meidän oppilaat ja opetkin osaavat hyvin englantia, joten se hidastaa suomen oppimista.
Muistelen vain kuinka meillä aiemmin on ollut myös thaimaalainen, joka ei itse osannut englantia kovinkaan hyvin, joten hänelle puhuttiin koko ajan vain suomea, ja hän asui perheeessä, jossa vain äiti osasi vähän englantia, joten oli pakko oppia ymmärtämään jotain.