perjantai 28. toukokuuta 2010

Nimiä pitää aina epäillä


Tässä eräänä päivänä kaverin luona sain siskonmakkarakeittoa. Ensimmäinen kerta eläissäni, ei ole ennen nenän eteen tullut, vaikka on yleinen ruokalaji, ainakin sen perusteella, että kaikkien romaanien päähenkilöt syövät siskonmakkaraa ja sisko on sahalla töissä ja kaikkea muuta vastaavaa.

Mutta ei tarvitse kuvitella, että makkaralla olisi jotain tekemistä siskon tai sen veljenkään kanssa. Makkara tulee ruotsin kielen siskonkorv-sanasta, joka puolestaan on lyhenne saksan pientä makkaraa tarkoittavasta sanasta Sausischen. Sanojen takana on alkujaan ranskan saucisse, lihamakkara. Kaikkia kummallisia nimityksiä voisi aina epäillä ja useimmiten epäilyt osuvatkin oikeaan.

Eikä pidä luottaa siihenkään, että kaikki paikannimetkään olisivat aina sitä, miltä nykykielessä näyttävät. Jos luulet Siitinselkää (Varkaudesta etelään) härskiksi sanaksi, on sinulla vain vilkas mielikuvitus. Tai Siilinjärvessäkö siiliä? Molempien sanojen taustalla on lappalaisten muinainen talvikylä, siida. Tästä on vähitellen muuttunut muoto siiti (>Siitinselkä), siidi. Kun nykyisen Siilinjärven tienoilla on ollut hämäläisiä eräretkillään, eivät he ole murteensa mukaan lausuneet d:tä, Siidinjärvi, vaan hämäläismurteitten mukaan Siilinjärvi.

Tai paikannimi Suolisto. Miksi nyt kukaan suolien mukaan olisi paikkaa nimennyt! Listo tarkoittaa aluetta, seutua. Esim. Hakalisto on ollut hakamaata ja Takalisto takamaita. Ja Suolisto on vain ihan tavallista suoaluetta. Kun jonkin sanan merkitys kielessä häviää, tulee tällaisia kummallisuuksia. En usko, että kaikki tietävät sitäkään, että eno paikannimissä (esim. Eno, Enonkoski, Enontekiö) takoittaa suurta virtaa eikä mitään sukulaismiestä, vaikka sanotaankin, että "putos kuin eno veneestä"!

Nurmossa on kylä nimeltään Koura. Ei ole nytkään kyse ihmisen kourasta. Tämän paikan nimeäminen on väärinkäsitys. Nimi olisi alun perin Kuora tai Kuoras, mutta rautatiehallituksen virkamiehet ovat antaneet junapysäkille nimen Koura. On kai ollut järkeenkäyvempi virkamiesten mielestä. Oikaisuista huolimatta ei nimeä ole korjattu, ja nyt koko kylä on nimeltään Koura. Siellä muuten toimii Suomen ainoa potkukelkkatehdas Esla.

Yllätys, yllätys! Moni poro-alkuinen paikannimikään ei tarkoitakaan lappalaisten muinaista poronhoitoaluetta. Esim. Rauman Poroholma on väännös ruotsin Bornholm-sanasta tai Nurmeksen Porokylä sai nimensä siitä, että kylä paloi poroksi vuonna 1891.
Iisalmen Porovesi sen sijaan viittaa entiseen poronhoitoalueeseen.

17 kommenttia:

pianistms kirjoitti...

Sisko-tätini oli makkaratehtaalla töissä, mistä johtuen lapsena pitkään luulin siskonmakkaroita hänen makkaroikseen...

Yaelian kirjoitti...

Olipa mielenkiintoinen postitus! Etenkin tuon siskonmakkaran nimen tausta.Siskonmakkara oli lapsena suurta herkkua!

kaisa jouppi kirjoitti...

Siskonmakkarasoppa on superherkkuani.
Syön sitäpaitsi aina raakana muutaman siskosen! Minulla oli jokusen vuoden paussi tässä raakaravinnon syönnissä, kun oli maailma pullollaan niitä "hulluja" lehmiä. Nyt, kun kohu on laantunut olen tursuttanut makkaraa taas entiseen malliin.
Kuvittelin aina, että makkaran nimi tulee siitä, kun ovat niin somasti toisissaan kiinni.
Kuin siskokset ikään: käsi kädessä.

Rosina kirjoitti...

Siskonmakkarakeitto kuului vakioruokiimme jo kolme-neljäkymmentä vuotta sitten.
Tosi maukasta siitä saa, kun käyttää keittoon monenlaisia juureksia, selleriä, palsternakkaa, lanttua ja porkkanaa sekä tietenkin sipulia.
Edesmennyt Veruska-koiramme odotti aina innokkaana niitä suolia, joista pallukat puristeltiin keittoon:)

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Olet perehtynyt tyylillä paikannimistöön. Klimppisopanmäkeä tai massinmunia ja makkaroota perälää ei kai ole. Mutta Untamala on ainakin kahdessa paikassa, molemmat Suomen lännellä.

Leena Lumi kirjoitti...

Minulla ei laske alas siskonmakkarakeitto eikä kaljavelli, jolla viime mainitulla teuvalainen ex-anoppini minua koetteli, kun olimme tutustuneet. Kaikkee ne pohjalaaset;-)

vilukissi kirjoitti...

Olen kerran elämässäni saanut siskonmakkarakeittoa, mutta en muista pidinkö, kaipa, kun ei ole muunkaanlaista mielikuvaa. (takalisto on myös takapuoli, siis tämä ei liity mihinkään asiatietoon ja historialliseen nimeen vaan puhuttuun puheeseen.)

kato nyt tätäkin kirjoitti...

Olen ollut makkaratehtaalla töissä, ei tehty siskonmakkaroita, mutta grillimakkaroita, ja niitä sitten aika paljon. Jäin muistelemaan, olenko edes maistanut siskonmakkarakeittoa... en ole tainnut sitäkään tehdä...

Sirokko kirjoitti...

Olenkin aina ihmetellyt mistä siskonmakkara on saanut niemnsä, kiitos tiedosta. Olisin kyllä veikannut että siskonkorv on suomenruotsia.. ihme kun se ei ole vääntynyt siskonkorvaksi. Vävy tekee tosi hyvää siskonmakkarakeittoa, joka kesäinen herkku.
Sanojen alkuperät on mielenkiintoisia, kuten tuo siidakin, tai listo, ei olisi tullut mieleen erottaa sitä takaliston alusta.

isopeikko kirjoitti...

etymologia on miälenkiintoista

Kirlah kirjoitti...

pianistms: hih, tuo oli vähän samanlainen kuin eräs Heli-niminen nainen kertoi, kuinka hänen lapsensa nimitti helikopteria aina äitikopteriksi.

Meidän lapset puolestaan sanoivat aina Mustaa Pekkaa pelatessaan Äiti Peltomies, kun tuli kortti jossa luki Kirsti Peltomies. (minun etunimeni on Kirsti).

Yaelian: minäkin kuulin sanan taustan vasta nyt sitä eka kertaa saatuani. Mutta hyvää oli keittokin.

Kirlah kirjoitti...

Kaisa Jouppi:
vai ei olekaan vaarallista raa´an makkaran syönti. Olen aina pelännyt, että jos erehdyn ostamaan siskonmakkaroita, mistä tiedän että ne ovat juuri niitä raakoja. :)
Kiva sanaselitys sanan alkuperälle.

Rosina: kauhistuneena ja hämmästyneenä lueskelen näitä kommentteja: miksi minut on jätetty ilman sitä keittoa! Kaikki muut näköjään ovat saaneet syödä sitä jo kymmeniä vuosia :(

äijänkäppyrä: äläs sano, Iisalmessa ainakin on Makkaralahti, olen käynytkin siellä. Enkä ihmettelisi, jos Piimävellinkuja tai Klimppisopanmäkikin ilmestyisi jostain vastaan.

Leena Lumi: kaljavellistä ja piimävellistä olen kanssasi samaa mieltä: karmeaa syötävää, mikäli ihmisruokaa ollenkaan. Mutta makkarakeittohan on hyvää! olet vissiin saanut huonostitehtyä ;)

Kirlah kirjoitti...

Vilukissi. ei sitten kai ole pohjalaisille suotu sen keiton autuutta.
Takalistohan on tietysti takapuolen merkityksessä ihmisruumiin taka-aluetta, selvä se.

Kato nyt tätäkin: voi kun kiva, ettet ole maistanut. :) Rupesin jo alkukommenteista luulemaan, että olen ainoa koko Suomen-maassa siitä paitsi jääneenä.

Sirokko: minäkin tykkään kovasti tietää ja saada selville sanojen alkuperää. Alkuperä kun on usein kovin yllättävä.
Olet oikeassa tuossa siskonkorv-sanassa. Ruotsinmaalla taitaa sana olla tuntematon:
http://www.kotus.fi/index.phtml?l=sv&s=666

Isopeikko: sanopa se. Etymologiaa voisi tutkia aamsuta iltaan syömättä ja juomatta.

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Harvoon annan periksi. Ny on Kirlah niin palio mua etu- eli takaijjas, notta pitää täs pikkuusen kuusaalla nuata paikannimiä. Kiitos sullen väsymättömyyrestäs.

Kasselin kyyhky kirjoitti...

Siskonmakkarakeittoa olen syönyt ja hölmönä luullut, että sillä olisi jotain tekemistä siskon kanssa. Todella mielenkiintoinen postaus aiheesta, josta voisi lukea enemmänkin. Kiitos!

Kirlah kirjoitti...

Äijänkäppyrä: olen joutunut sekä pakosta että huvikseni kiertämään ympäri Suomea, joten on joskus aina tarttunut jotain haraviin.

Kaselin kyyhky: usko vaan, en malta olla kirjoittamatta aina silloin tällöin tällaisiakin aiheita.

Vallaton mummeli kirjoitti...

Mahottoman hauska postaus ja hauskoja kommentteja. Siskonmakkarakeitto ON hyvää. Kokeile. Raakana en siltikään niitä syö. Nykyään ihmetyttää, että kun ostaa siskonmakkaroita, niin miksi se loppupää on aina levinnyt siihen "alusastialle". Luulisi, että nykyvehkeillä sen viimeisenkin makkaran sisällyksen saisi pysymään siellä kuoressaan. Eihän se ole kuin siitä suolen kiertämisestä kiinni. Miksi ei laitteet toimi? Kysyy nimimerkki Ihmettelevä