Joulu lähestyy kovaa vauhtia. Sen huomaa jo siitäkin, että opettajainhuoneessa alkaa näkyä kaikenlaista myyntitavaraa. Juuri kun on ostettu vessapaperia, kakkuja, pullia, mausteita ja villasukkia kaapit täyteen, alkaa karkin ja keksien myynti. Tallainen kasa keksejä ilmestyi tänään myyntiin juuri minun pöytäni viereen. Saa nähdä, kuinka kauan saan vältetyksi kiusausta. Keksejä en kyllä meinaa ostaa, huomasin kuukausi sitten, että kaapissamme oli vahingossa jäänyt syömättä viimevuotisetkin. Unohtuneet. :(Toisaalta, kannatuksen vuoksi pitäisi ostaa, kaikkihan on oppilaiden myymää tavaraa. Keväällä on tiedossa taas luokkaretkiä eri suuntiin Suomenmaata.
Tässä kuvassa on venäjänopettajan opetusrekvisiittaa. Purkkia ja purnukkaa Venäjältä, joka purkissa jokin opittava adjektiivin pääte. Opettaja on keksinyt kirjoittaa harjoitusten vastaukset lapuille ja liimannut ne kirjaan kunkin harjoituksen kohdalle. Kun on ensin näytetty tyhjä harjoitus dokumenttikameralla, vastaukset voi kääntää kätevästi heti perään. Ei tarvitse raahata kansioita tai muita papereita tai etsiskellä niitä milloin mistäkin, eikä tarvitse joka vuosi kirjoittaa vastauksia erikseen. Tämä on kätevää ainakin etäopetuksessa, jossa on hankala kirjoitella taulullekaan.
Tekstit
7 kommenttia:
terveisiä sinne venäjän opelle - meillä kirpputorilla on jo neljäs idästä rajan takaa tänne tullut työssä, ja hänen kanssaan oli vähän puhetta, että opettaisi venäjän sanoja - olisi mukavaa tällainen "vaihtokauppa", kun he kovaa vauhtia opisklevat suomea ja oppivat hyvin
huhhuh - enpä muistanut sanoa: meillä ei kyllä keksit koskaa, koskaan unohdu syömättä kaappiin - niin erilaista voi olla!
Mitäs jollei tykkää kekseistä? Saako syödä vaikka sipulia?
Tenavien toivekarkit, Äidin suklaapalloset, Pikkuveljen paras, Isoäidin suklaakeksit, Isän punssipalloset.... Tuntuuko tutulta? Näitä on tullut ostettua syksyn aikana, kun tuntuu siltä, että on pakko.Keräsiväthän omat lapseni aikoinaan varoja luokkaretkiä varten ja muiden oli "pakko" ostaa. Tosin siihen aikaan ei rahoja kerätty vain myymällä jotakin, vaan järjestettiin lastenjuhlia yms. joka toi rahaa kassaan
No, kyllä kaikki täällä kotona kaupaksi menee. Kun porukka tulee kotiin käymään, tarkistetaan heti kaappien kätköt. Onneksi syövät mielellään noita keksejäkin, joista minä en välitä.
Annikki: meillä taas eivät karkit säästy millään, eivätkä unohdu. Jos sellainen pääsee tapahtumaan, ovat maailmankirjat sekaisin.
Isopeikko: tottahan toki! Sipulihan on hyvää.
Clarissa: tutulta tuntuu. Kaikkea on ostettu ja syöty.
Silloin kun omat lapset olivat pieniä ja keräsivät luokkaretkirahaa, muistan tehneeni yhden jos toisenkin neulotun liinan myyjäisiin, opettanut oppilaatkin niitä tekemään. On painettu tekstiiliväreillä yksi jos toinenkin tyynyliina, tehty vohvelitaikinaa ja myyty milloin missäkin.
Olin onnellinen kun lapset pääsivät koulusta ja tuo myyminen loppui.
Heh, mutta nyt tuli ikävä noita aikoja!!
Mummon on aina pakko ostaa kaikennäköistä, keksejäkin, vaikkei itse niitä söisikään. Saattaa joskus tulla vieraita, joille niitä voi äkkiseltään lykätä, kun muutakaan tarjottavaa ei ole. Toivoin, että tänä vuonna olisi ollut myynnissä jättipaketti pesuainetta. Useita vuosia sitten ostamani alkaa olla koht'sillään lopuillaan. Eikun keksejä tänäkin vuonna.
Vallaton mummeli: juuri vierasvarana keksit ovat mainioita.
Lähetä kommentti