Suomen korkea koulusivistys

Suomalaista koululaitosta on kehuttu jo ennen kuin meillä on kunnon koululaitosta edes ollut! Sain taas käsiini mielenkiintoisen kirjan, jossa eräs englantilainen kertoo Suomen-matkastaan vuonna 1907. Kirjoittajaa tuntuu hämmästyttävän suomalaisten korkea koulutus ja kasvatus: "suomalaiset, todellakin, ovat kummastuttavan hyvin kasvatettuja".

Kirjoittajan mukaan johtokunnat Suomessa ovat mallikelpoisia. Mutta heti perään saamme lukea miten hän ihmettelee "mitä kaikkea mahtaa kohtalainen talonpoikaislapsi tehdä sillä tietomäärällä joka hänen aivoihinsa ahdetaan". Kirjassa kuvataan myös sitä, miten "lasten tulee oppia kahta maan kieltä rinnattain: suomea ja ruotsia. Joitain vuosia sitten oli venäjän kieli myös pakollinen, vaan ei enää. Ylemmissä sosiaalisissa piireissä ei viiden ja kuuden kielen hallintakaan ole mikään suuri asia".

Ihmettelyä aiheuttaa suomalaislasten kolmen kuukauden kesäloma. "...tavallaan kadehdittavaa, mutta se vapautensa täytyy heidän korvata erityisen kovalla koulutyöllä jälellä olevien yhdeksän kuun kuluessa". Minusta saisi olla vielä nykyäänkin niin, sillä meidän olosuhteemme ovat ihan toiset kuin keskieurooppalaisten. Marraskuun pimeät kuukaudet joutaa kyllä käydä koulua, kun ei ole muuta tekemistä, mutta elokuu olisi vielä hyvää aikaa olla luonnossakin. Toisaalta kaupunkilaisille on ilmeisesti nykyään sama, ovatko koulussa kesällä vai talvella, sisätiloissa viettävät aikaa kuitenkin.

Eniten minut yllätti lause, joka oli kirjan ainut lihavalla painettu: "Äskeisissä kansainvälisissä kilpailuissa Suomi helposti voitti halutun tunnustuksen korkeimman koulukasvatuskelpoisuuden omaamisesta maailmassa, voittaen yksin Amerikankin". Jopas jotakin. PISA-tutkimuksia on tehty siis kautta aikain, ja Suomi ollut niissä huipulla. Sadan vuoden takaisia hyviä tuloksia vain ei ole meille koskaan tuotu julki. Aina on painotettu, miten olemme muusta maailmasta jäljessä joka asiassa.

Kirjoittajallekin suomalaisten koulumenestys näyttää olevan yllätys, sillä hän tuntuu pitävän Suomea kuitenkin takapajuisena: "Itse asiassa Suomi on mitä merkillisin sekoitus edistyksellisyyttä ja taka-aikaisuutta. Minun täytyy lukeutua syylliseksi siitä, että ihailen enimmän viimemainittua lajia".

Kirja: Paul Waineman, Kesämatkailu Suomessa. Pohjan Tähden kirjapaino. Fitchburg, Mass 1909.

Kirjassa minua viehättää vielä mm. naisten aseman kuvaus senaikaisessa Suomessa ja kielenkäyttö itsessään. Eri sanojen merkitykset eivät ole vielä eriytyneet, mutta kielen tekee kummalliseksi myös suomentajan useissa kohdissa turhan tarkka alkukielessä pitäytyminen.