perjantai 18. joulukuuta 2009

Onkohan tämä tila pysyvää


Mitenkähän ihmeessä kaikki laitteet näyttävät nykyään samanlaisilta kuin lentokoneen ohjaamo. Nappulaa ja näppylää on jos jonkinlaista, joten niiden käytöstä ei selviä ilman pilotin koulutusta. Ja juuri kun oppii käyttämään yhden luokan vehkeitä, on toisessa luokassa siirretty napin paikkaa, jottei liian helppoa olisi.

Olin koko syksyn etäopetusluokassa ja osasin käyttää kaikkia viittätoista vempelettä suvereenisti :D Nyt sitten kun saamme etsiä joka tunnin alussa jotain opiskelupaikkaa, menimme viereiseen äidinkielenluokkaan. Ei tietenkään ollut CD-soitinta, oppilas hakemaan etäopetusluokasta.
Lopputunnista otin esiin videon saksalaisesta joulusta. Videolaitteen piti toimia hienosti - ainakin ennen se toimi. Mutta ääntä ei saatu millään kovemmaksi. Otin kaikki kolme kaukosäädintä ja juoksin opehuoneeseen ja viskasin ne äidinkielenopen syliin. - Ope tulee luokkaan ja painaa yhtä nappia ja kas, ääni pärähtää päälle! Se on, kun gurut ovat asialla...

Ja kaiken tämän jälkeen kaksoistunnin loputtua nauhuria takaisin viedessämme huomaamme, että se etäopetusluokka olisi ollutkin vapaana! Opetus on sieltä siirretty muualle minun tietämättäni.

Seuraavalla tunnilla minulla oli siellä tunti automaattisesti. Onnistuin sotkemaan videon ja etälaitteet sielläkin jotenkin totaalisesti. Eikä asiaa auttanut, että luokasta tuli hyviä neuvoja, jokainen neuvo kun vain oli erilainen!

Mutta saatiin tämäkin päivä päätökseen. Maanantaina on enää yksi opetustunti minulla, aion silloinkin näyttää videota. Sen jälkeen on vain joulujuhlat ja lomaaaa. Väittääkö joku, ettei se olisi tarpeen!

Ai niin, jäi vielä mainitsematta, että noita äskeisiä tunteja ennen oli tunti kemianluokassa. Siellä oli tietysti nauhuri, kun kerran olin sen sinne joskus raahannut. Mutta pitihän tietysti tänään jotain vastusta olla sielläkin: kun avasin CD-kotelon, ei siellä ollutkaan levyä! Olin sen unohtanut eiliseen luokkaan, ja taas oppilas asialle sitä hakemaan. Nyt minä vain odotan, milloin minulle laitetaan lopullisesti kengänkuva takapuoleen. Elleivät sitten työnnä nenäni eteen valmiiksi täytettyä allekirjoitusta vaille olevaa lappua, jotta älyäisin itse siirtyä vähemmän vaativiin hommiin.

4 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Älä huoli.Varmasti tiedät itsekin, että ihan muunlainen osaaminen ratkaisee, kuin nuo pilotin taidot.
Minäkin kyllä toisinaan olen ihmetellyt mahtavatko ne kaikki vekottimet tuottaa niin paljon lisäarvoa, että niistä kannattaa maksaa kaikki se raha, aika ja vaiva.
No, loma tulee varmasti sekä opettajille, että oppilaille tarpeeseen :)

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Olin joskus Suomessa merkittävän vientifirman tiedoituspäällikkö. Hommaani kuului vierasryhmien opastaminen tehtaalla, jos ny tyleensä satuin olemaan pelipaikoila. No mitä sitten, metsätalousinsinöri kertoi sujuvasti metalisesta tutantotekniikasta. Pah, sitten arvoisa herra yritti näyttää senaikaista videota nuorisolle. Ei tullut hommasta mitään ja koko sakki jäykistyi ja kuten kaikki tietävät,yleisö toivoi esittäjän onnistuvan. Napalopntia ja napalointia. Sitten yksi reipas poika yleisöstä kysyi, voinko jotenkin auttaa. Kaikki arvaa, jotta leffa saatiin pyörimään ja bossin maine pelastettiin.

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Kirjoitan sinulle uuden viestin ja yritän silloin katsoa mitä näppäimiä survon. "Katso missä sormesi vaeltavat."

Pentti

Kirlah kirjoitti...

Millan, en yleensä ole tuollaisista pulttia ottanutkaan, mutta kun nykyään vastustaa ja kampistaa vähän väliä.

Äijänkäppyrä: tutulta kuulostaa. Mutta kaikkeen tottuu, epäonnistumisiinkin.
Ainakin kieltenopet ovat aina joutuneet räpeltämään kaikenlaisten vehkeiden kanssa aina kielistudioista lähtien.