sunnuntai 25. lokakuuta 2009
Upeaa
Ystäväni kysyi minulta taannoin:
-Lähdetkö kuuntelemaan konserttia, siellä esiintyy veljeni näköinen mies?
-Kuulostaa mielenkiintoiselta, pitäähän sinun veljen näköistä miestä lähteä kuuntelemaan. Mutta kunhan ei vain ole mitään jazzia eikä hoilaamassa mikään särisevä- tai mädäntynytääninen tyyppi.
-Ei ole sellainen. On komea ääni ja komea mies.
-No sellaista voi kyllä lähteä kuuntelemaan ja katselemaan.
Niin hommasimme liput jo kuukausi sitten, ja jotenkin kummasti minulta oli jäänyt kuulematta laulajan nimi, lieneekö sitä minulle sanottukaan. Aina kun joku kysyi, kuka laulaja on, ei minulla ollut lippua käsillä, ja hieman kummastellen katsoivat, että yks menee konserttiin eikä tiedä kuka siellä on esiintymässä.
Illalla sitten oli se tilaisuus. Jo alkuunsa oli käydä köpelösti. Konsertti oli Mikkelin Mikaelissa ja lähdimme matkaan hyvissä ajoin. Kun olimme ajaneet kymmenen kilometriä, huomasi ystävä, että hänellä ei ollutkaan kukkaroa mukana, eikä näin ollen lippuakaan! Voi jee, ei kun täyskäännös takaisin tuhatta ja sataa tihkusateessa ja säkkipimeässä ja mutkaisella ja mäkisellä tiellä. Siinä kaahattiin jotkut vammaisetkin nurin, mutta ihan ajoissa kerettiin.
Ja hyvä että ehdittiin. Niin oli upea ja komea ja ihana ja seksikäs ja mahtava, sekä ääni että mies. Ai niin, esiintyihän siellä Heikki Helakin.
Jaa että kuka se varsinainen laulaja oli? - Pentti Hietanen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Kyllä nämä blogit sivistää, en ole ennen tuntenutkaan tällaista laulajaa.
Allu, blogit todellakin avartavat, minä nyt tutustun innolla Chileen ja Israeliin ja sinä annat viimetiedotukset Saksasta. Reissuvuotemme ovat alkamassa.
Kirlah, minä olen sekä jazzin että oopperan ystävä. Hienosti Hietanen laulaa.
Hienoa, Pentti Hietanen!
Pidän kovasti hänen musiikistaan, olen joskus päässyt kuuntelemaankin ihan livenä.
Pentti Hietanen onkin hyvä laulaja ja vielä aika korea katseltavakin.....
Varmasti oli hieno konsertti! Olen joskus kuullut Hietasta livenä, oli vartavasten tilattuna Tampereelle yhteen naisten juttuumme. Olit ostanu mukavia kirjoja!! En ole koskaan ollut kirjamessuilla ja uskon, ettei mua saa sinne päästääkään!
Allu: niin juuri. Minäkin olen viisastunut sinun blogeistasi huomattavasti.
Leena: jaa että sinä olet lähdössä oikein pitemmällekin reissulle?
Rosina ja Yaelian, musiikki on hienoa ja mahtavaa ja korea on mieskin, kyllä häntä katselee.
Vilukissi: kirjamessuilla sekoaa lopullisesti. Sinne mennessä on jätettävä rahat kotiin, muuten ei tule mitään.
Voi ollakki hyvä kurkkujoihkaaja. piänillä kotokäynniillä ei pääse millään oikian taitehen saloohin.
Ovelaa laittaa linkki musiikkiin, jotta sitä kuunnellessa voisi mukavsti naputtaa kommenttia! Minäkin olen ollut menossa teatteriin tietämättä mille näyttämölle, mitä kappaletta. Mies oli ostanut avecille kanssa lipun, jotka jaettiin sitten bussissa. Samanlaisia katseita sain minäkin. Ai, teatteriin oikein! Netistä vakoilin vaihtoehdot, ja Tervon Myyräksi se lopulta paljastui.
Äijänkäppyrä: niin on, tämäkin esitys tässä on vain kalpea aavistus siitä, mitä oikea esitys lavalla.
Leen@:
hih, kiva että sattuu muillekin, mutta eihän se mitään. Pakko kertoa tapauksesta, joka sattui takavuosina eräälle toiselle.
Olimme kaikki opet lähdössä johonkin koulutukseen, istuimme jo koulun pihalla linja-autossa, kun eräs ope tuli kouluun mielestään tuntia pitämään. Rehtori ohjasi hänet linja-autoon ja muutama kilometri kun oli ajettu, ope vaivihkaa kyselemään vierustoverilta, mihin me oikein ollaankaan menossa!
Meidän opettajanhuoneessa on vakiokiusaamisen aihe, jos pidetään pikapalaveria ruokatunnilla ja joku tupsahtaa kysyvän näköisenä viereen niin ehdottomasti olemme heti kaikki sitä mieltä, että ko henkilö on unohtanut törkeästi koko palaverin vaikka ei kohderyhmään kuuluisikaan. Lienee saanut alkunsa vastaavasta tapahtumasta kuin teillä. Meilläkö työpaikkakiusaamista?
Lähetä kommentti