keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Turkissa puhutaan turskaa

Eilen johdimme ruotsintunnilla kansallisuuksien ja maiden nimistä maan kielen nimiä ruotsiksi. Kun tuli maa Turkki, Turkiet, sanoi oppilas kieleksi turska. Tosi hauska ja mukava keksintö. Tulihan siihen selityskin, miksi näin: Jos kerran Puolasta tulee Polen - polska, niin Turkin kieli on sitten Turkiet - turska. (oikeasti muuten turkiska).

Tuo turska johti ajatukseni saksalaiseen ystävääni, jonka sukunimi on Frisch (tuores, raikas). Hän asuu yhdessä miehen kanssa, j0nka nimi on Dorsch (=turska). Ja heidän luona käydessä minua aina hymyilyttää, kun ajattelen, että heillä on tarjolla tuoretta turskaa. Ovikilvessähän lukee: Frisch, Dorsch.

8 kommenttia:

Sirokko kirjoitti...

Heheee, tuo oli hyvä! Minulle kerran määriteltiin kotimaaksi Fine, kun chinois>Chine niin finnois>Fine.

Yaelian kirjoitti...

Hauska käännös...minulle on sanottu että olen siis Finished..;-)

kato nyt tätäkin kirjoitti...

Hauska! Minun saksalainen sukunimenikin on aika hauska. Ja kun suomalaisellakin nimellä on selvä merkitys, saan kuulla kaksoisnimestä kaikenlaisia väännöksiä.

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Eikös Turkey oo jollaki kiälellä kalakkuna? Väittivät Marmarikses tosisnansa, notta on Suamen ja Turkin kansat kiälellisesti ja muutenki sukua. En ottanu kantaa asaiahan. Ku joku kysyy multa, mistoon kotoosin, sanon notta aus feinland.

Allu kirjoitti...

Ihana valokuva! Eihän tuo turska mikään huono keksintö ole.

Rosina kirjoitti...

On varmaan hauskaa lukea ovikilvestä Tuore turska!
Muuten, juuri merestä nostettu turska on hyvää, sen sain todeta vuonna 1984, kun sellaisen onnistuimme saamaan ruuaksemme, jokaiselle reissaajalle lohkesi pieni pala makunautintoa.
Ikimuistoinen matka muutenkin, kaksi nelihenkistä perhettä ja yksi peräkärry:)

vilukissi kirjoitti...

Tarjolla tuoretta turskaa, aika hyvin. Tämä ei liity nyt vieraskielisiin sukunimiin millään lailla, mutta tuli mieleeni, kun ystäväni asui aikoinaan opiskelijakämpässä toisen opsikelijan kanssa ja heidän ovessaan luki "Alamäki Ylämäki". Joka kerran, kun näin nuo sanat alkoi laulu soida päässäni; alamäki, ylämäki, alamäki ... oisko jokin lastenlaulu?

Kirlah kirjoitti...

Kivoja ovat aina kieliväännökset, sekä tahattomat että tahalliset.

Vilukissi, eikö tuo laulu ollut joskus 70-luvun lopussa Leevi and the Leavingsin laulu. Muistan siksi, että silloin nuorena opena minut laitettiin puulaakihiihtoihin opettajien joukkueeseen ja oppilaat olivat kerääntyneet ladun varteen tuota laulua hoilaamaan, ladullahan oli ylä- ja alamäkiä.
Sitten abit lauloivat minulle sitä myös penkkaripäivänä, muutetuin sanoin tietysti.