keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Pohjois-Karjala



Kun olin kirjoittanut parista suomalaisesta heimokunnasta, ilmeni eri tahoilta toiveita kirjoittaa myös Pohjois-Karjalasta. Minulla ei vain ole siitä maakunnasta sitä välttämätöntä sisäpiirintietoa, en ole koskaan siellä asunut, mutta käynyt sentään. "Mitä tulee mieleesi Pohjois-Karjalasta?" kysyin länsisuomalaiselta ystävältäni. "No tuota.. ööh, joo...hups, ei taida äkkiseltään tulla mitään, sehän on kuin vihreä läiskä kartalla, pelkkää metsää. Onkos siellä jotain?"
On siis aika kirjoittaa sitä jotain! Viime kesänä kirjoitin muuten kolmekin postausta siellä käynnistä (15.-16.7.2009, 15. päivänä jopa kaksikin postausta). Yllä oleva kuva Parppeinvaaran runokylästä Ilomantsista.

Leevi and The Leavings laulaa laulussaan Pohjois-Karjalaan jotenkin siihen malliin, että kun on kotiseudulta lähdetty ensin maailmalle ja tultu maailman murjomiksi, on ihana palata takaisin sinne rakkaalle kotiseudulleen, joka ottaa tuhlaajapojan avosylin vastaan. Tällaisen kuvan olin itsekin saanut ulkopuolisena. Lukipa melkein mitä tahansa romaania, lähtee romaanin päähenkilö mummonmökissä elävän äitinsä luo haavojaan nuolemaan tai jouluna lanttulaatikkoa ja lanttukukkoa syömään Pohjois-Karjalaan, vaikkei kirjailija itse olisikaan sieltä kotoisin. Onhan netissä muuten valtava luettelo pohjoiskarjalaisista kirjailijoista, joten on siellä muitakin kuin Heikki Turunen.

Eivät ainoastaan kirjailijat ole Pohjois-Karjalasta lähtöisin, vaan moni muukin kuuluisuus kuten Katri-Helena, Nightwish-yhtye tai Värttinä. Inspiroiko luonto kenties taiteellisuuteen ja musisointiin, runollisuuteen? Ovathan Karjalan laulumaat kuuluisat, Kalevalakin tallennettiin juuri Karjalassa ja monet runolaulajat ja itkuvirsien osaajat ovat täältä, vanhan kulttuurin viimeisiltä tyyssijoilta. Alla kuva Puhokselta Runonlaulajan kivestä, sijaitsee muuten 6-tien varrella, Suomen vanhimmassa ja suurimmassa lehtikuusimetsässä.



Laulu- ja tanssiperinteen monipuolisuuden lisäksi käsityötaito on säilynyt hyvin aina nykypäiviin saakka. Taitaa olla monen kodin pirtinpöydällä nykyäänkin pitkä punakuvioinen Karjala-kaitaliina. Monilla kansantanssiryhmillä on ympäri Suomea esiintymisasuna kätevä feresi eli kansanpuku, johon kuuluu liivihame. Lienee yleistynyt siksi, että se on edullisempi hankkia kuin kansallispuku.

Joensuu on tämän alueen kukoistava ja nuorekas keskus. Onhan se yliopistokaupunki. Suomen nuoriso ainakin tuntee Joensuun Ilosaarirokista. Lienevätkö nuoret rokin kuuntelun lomassa maistelleet erilaisia piiraita kuten sulhaspiiraita, vatruskoita, sultsinoita tai lanttu- ja perunakukkoa, ovatko edes tarttuneet tilaisuuteen ja maistaneet lihakukkoakaan. Näitä herkkuja saa muualta etsimällä etsiä, paikalliselle jokapäiväistä särvintä. Muikkukukon ovat jättäneet kuitenkin savolaisille.

Kielellisesti Pohjois-Karjala kuuluu itäisiin savolaismurteisiin. Jopa savolaisen korva erottaa kuitenkin jonkin tänne tyypillisen piirteen kuten erikoisgeminaation: Tarkoittaa siis sitä, että konsonantti voi kahdentua missä tahansa pitkän vokaalin edellä: "...olvat luiskahtanneet lamppaitten kuppeesseen". Tai "...sieltä on turha männä kysymmäänkkää. Aikkuisettii ..." (=aikuisetkin). ".. mutta jotenki se vuan kuullosttaa nii ärsyttävältä ku joku päästtääkkii suustaa miun sijasta mä. Häirihttee kansa hirvveesti ku..."
Se mikä vielä erottaa pohjoiskarjalaisen murteen muista savolaismurteista, on lähinnä sanasto, ei niinkään sanojen vääntely.

Itäisellä murrealueella ollaan, kun tienviitoista löytyy tällaisia paikannimiä: Öllölä, Möhkö, Rääkkylä, Höytiäinen tai kun puhutaan Pielisen saarista Lörsänsaari, Rääkky ja Läpsy! Ainakin länsisuomalaisen korvaan ä-, ö-, ja y-voittoiset itäiset paikannimet ja sukunimet kuulostavat aivan oudoilta, elleivät suorastaan karseilta. Onko elokuvaohjaaja Markku Pölösen sukunimi kauniimpi? Mutta kaikkeenhan voi tottua, ja ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä!

"Mitä serkumpoo, sitä herkumpoo". (Kitee)
"Kottiin se tulloo ku evväät loppuu". (Tohmajärvi)
"Ruatajan kopra on kova". (Tohmajärvi)
(Kirjasta Suomen kansan sananparsikirja, WSOY, Juva 2004).

Kuva täältä.

9 kommenttia:

Allu kirjoitti...

Siis mitä on serkumpoo??

Sauerkraut kirjoitti...

Iloset immeiset unehtu. Ilo elää Karjalassa. :)

vilukissi kirjoitti...

Ihana lukea! Otin itselleni juttusi oppituntina!

Kirlah kirjoitti...

Allu: voi ei. Minä en tiedä! Enkä löydä enää 460-sivuisesta kirjasta sitä sattumalta, että näkisin, mihin aihepiiriin se liittyy. Ei tullut laitetuksi sivua muistiin.
Kuvittelin itse sanonnan nähtyäni, että se voisi tarkoittaa sukulaisuussuhteissa joko niin, että mitä kaukaisempia serkkuja, sitä parempi, mutta voi se olla toisinkin päin. Tai sitten se onkin jotain syötävää!
Jos saan joskus selville, kirjoitan tänne muistiin. Tai jospa joku lukija tietää!

Kirlah kirjoitti...

Sauerkraut: niin tekee. Mutta moni muukin asia piti jättää pois kuten ortodoksisuus ja tsasounat, käspaikat...
Nämä jututhan ovat vain tällaisia ihan pintaraapaisuja.

Vilukissi: Jestas, oliko yhtä raskasta kuin oppitunneilla :)

Tuula kirjoitti...

Kiitos tasta! Olipa mukavaa lukea, mitka asiat teille Pohjois-Karjalan ulkopuolella asuville ovat jaaneet mieleen :).

Olen ollut pakotetulla nettitauolla koiran pureskeltua tietokoneen johdot, mutta nyt olen paassyt takaisin tanne virtuaalimaailmaan.

Kirlah kirjoitti...

Tuula: Minusta olisi mukava kuulla, mikä olisi vielä sellaista, mitä aito pohjoiskarjalainen olisi vielä esitellyt. Onko olemassa jotain "sisäpiiritietoa", joka ei ole satunnaiselle kulkijalle auennut.

Tuttua muuten tuo koirien johdonpureskelu. meillä on ollut beagle, ja kerran poissa ollessamme se oli järsinyt jääkaapin sähköjohdon poikki niin, että pistokepää oli vielä rasiassa. Emme ymmärrä, kuinka on mahdollista, että koira ei ole saanut sähköiskua ja kuollut.

Anonyymi kirjoitti...

Hiukan on satunnainen lukija myöhässä, mutta tuo "Mitä serkumpoo, sitä herkumpoo" on vissiinkin yleiskielellä juurikin tuo sanonta: "Mitä serkumpi, sen herkumpi". Eli ei ole ruoasta kyse!

t. Pohjois-karjalainen

Kirlah kirjoitti...

anonyymi: kyllä kyllä, mutta ei vieläkään selvinnyt näin ulkopaikkakuntalaiselle ja sanontaa tuntemattomalle, kumpi on parempaa: läheinen sukulaisuus vai kaukainen!!!