Huomasin vasta tänään, että eilen oli toivottu bloggaajien kirjoittavan ilmastonmuutoksesta. Mutta saa kai siitä kirjoittaa vaikka joka päivä.
Toisessa blogissani oli minulla elokuulla kuva, kuinka tammia kasvaa nykyään ihan istuttamatta ilmaston lämpenemisen johdosta. Ja kuinka ollakaan, samantyyppinen postaus oli eilen Helenalla. Aiheeseen liittyviä postauksia on Inkivääri kerännyt sivulleen.
Jos minulta kysytään, mitä itse teen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, taitaa minulla jäädä se sivu kirjoittamatta. En taida tehdä mitään konkreettista. Yritän vain elellä vaatimattomasti. Jaa, vaatimattomasti ja vaatimattomasti. Voisin tietysti myydä auton, luopua televisiosta, voisin myydä tietokoneen ja kännykän. Voisin olla matkustamatta enää mihinkään turhan takia. Voisin ihan hyvin alkaa elää kuten vaikkapa vuonna 1970, jolloin aloin opiskelun eikä minulla ollut silloinkaan noista mitään. Ja ihan hyvin tulin toimeen. En vain tiedä, miksi en ryhdy toimeen ja ala elää siten.
Voisin uudistaa vaatteenikin, kuten käsityölehdissä neuvotaan. Vanhoja vaatteita voisin uudistaa ja muodistaa, voisin ostaa kirpputoreilta kaikenlaista, mitä joku on heittänyt pois. Sitä paitsi ihmiset heittävät pois kaikkea muutakin niin paljon, että muiden tähteilläkin eläisin. En vain tee mitään. Jostain kumman syystä.
P.S. Kuvassa laulujoutsen, Suomen kansallislintu. Se on eri lintu kuin se mustakyhmyinen joutsen, jota kuvissa tavallisesti näytetään, ja jota moni luulee kansallislinnuksemme, ja joka on myös alkanut yleistyä ainakin Etelä-Suomessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Minunkin piti ja sitten en jaksanut tuosta postata,mutta siitä voikin tosiaankin postata vaikka joka päivä,koska ilmastonmuutos on menossa koko ajan.Aika vähän voi yksittäinen ihminen sen vuoksi tehdä,mutta jos jokainenkin tekee jotain pientä,on sekin hyvä.Suomessa ovat asiat aika hyvin sikäli,että kierrätys on niin hyvin hoidettu ja muutenkin tiedotetaan paljon ympäristöasioistalTäällä on herätty siihen viimeisten vuosien ajan,ja tietoisuus ja halu tietää lisääntyy koko ajan,mutta ei tarpeeksi. Kuollut Meri on laskenut 11 metriä viimeisen 10 vuoden ajan ja ainoa iso järvi,Genetsaretin järvi,on pahasti ylittänyt punaisen rajansa ja kaipailee kovasti sateita.
Ihana kuva, laulujoutsen on kaunis lintu ja kauniissa maisemassa:) Niinpä, paljon enemmän voisi tehdä - mutta miksi emme tee? Mutta jos teemme vähänkin jo se auttaa, eikös? Ja jossain vaiheessa elämää riittää, että tiedostaa...
Hieno kuva, kiitokset!
Yritän omalta osaltani säästää ympäristöä, kävelen ja pyöräilen asiontimatkoja päivittäin. Vain pari - kolme kertaa kuukaudessa käytän autoa.
Mutta en olekaan enää työelämässä!
Ostan vain tarpeellisia vaatteita, asioin usein kirppiksillä, josta hankin lapsenlapselle luettavaa ja lelujakin.
Rosina
En osta turhia lahjoja. Meillä on liikaakin kaikkea. Mieluummin vien kukan tai jotain tarpeellista ruokatavaraa.
Pesuaineitakaan en osta kuin muutamaa lajia. Lajittelen jätteet.
No tulikohan tässä jo liikaakin...
Hups!
Miten se Rosina sinne tekstin keskelle joutui...
Olen hieman nolo näissä blogiasioissa.
Yritin lisätä blogini osoitetta, mutta en keksinyt sille sopivaa kohdetta.
http://rosinanrutinoita.blogspot.com/
Yaelian: Ihan kauhistuttavalta kuulostaa tuo punaisen meren vesimäärän lasku.
Konkreettista on täällääkin kai se, että talvella ei välttämättä pääse enää joka puolella Suomea hiihtämään.
Suomalaisille on toistaiseksi muuten ollut vain hyötyä, mutta mitenkähän jatkossa.
Inkivääri: kai se niin on, että ihmiselle riittää, kun huolehtii oman leiviskänsä hyvin. Jos jokainen huolehtii oman osansa, on lopputulos hyvä. Pätee joka asiaan.
Rosina: meilläkin lajitellaan jätteet ja vältetään turhaa ostelua jne. Mutta kuten sanottu, enemmänkin voisi tehdä.
Lähetä kommentti