sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Mikset lukenut saksaa

Niin siinä sitten on käynyt, että minulla ei ensi vuonna ole yhtään saksanopetusta. Nykyiset abit olivat viimeiset saksanlukijat. Ja minä kun olen juuri lukenut oman kielitaidon ylläpitämiseksi Henning Mankellin yli 600-sivuisen kirjan Der Chinese (Kiinalainen) saksaksi. Turhaankohan urakoin! Saksattomuus on nyt outoa, sillä satun muistamaan vielä, miten aikoinaan yläkoulussakin oli yli 30 oppilaan saksan valinnaisaineryhmiä. Ja lukiossa oli rinnakkain jatkavaa ja alkavaa saksaa, vuosia oli myös A-saksaa. Täällä oli aikoinaan oikein saksalaisinvaasio, mikä antoi kummasti motivaatiota saksan valitsemiselle.

Venäjän kieli sen sijaan on vahvistanut asemiaan. Joka vuosi sitä valitaan nykyään etten sanoisi peräti runsaasti. Joka toinen turistikin puhuu täällä nykyään venäjää. Ja muutenkin trafiikki käy itään päin. Meidän vähiä oppilaita ajatellen ei ole siis mikään ihme, ettei saksanlukijoita enää ole. Varsinkin kun ilmiö ei ole ainoastaan tämän paikakkunnan erikoisuus. Koko valtakunnassa on saksan osuus valinnaiskielenä laskenut.

Yleisin oppilaiden lausahdus on, että "kaikkihan kuitenkin osaavat joka paikassa englantia".  Tuo väite on sitten kummallinen. Mistä ihmiset niin päättelevät, varsinkin kun usein kyseisen lauseen puhujat eivät ole ikinä kotimetsää pitemmällä käyneetkään. Juuri kuulin eräältä kaverilta, joka oli käynyt viikko sitten Unkarissa vaellusmatkalla Balaton-järven ympäristössä, että siellä ei kukaan osannut englantia. Saksaa olisi kyllä osattu. Majoitusta tarjoavat ja vuokralle tarjoajat ilmoittelivat talojen ikkunoissa "Zimmer frei". (Mutta en sano, mitä se tarkoittaa, ottakaa selvää!) Eivät olleet turistit saaneet englannilla pöytään kuin vääränlaisia ruokia ja vääränlaista viiniä. Ja nekin jotka olivat koulussa joskus saksaa lukeneet, eivät olleet muistaneet sitä käyttää!

Unkari, Puola, Tsekki, Slovakia... siinä maita, joissa edelleenkin osataan enemmän saksaa kuin englantia, vaikkakin englanninopetusta on lisätty. Ja koska saksalaisia turisteja on koko Eurooppa väärällään, on monissa maissa mm. hotellityöntekijöidenkin osattava saksaa. Esim. juuri talvella Kanarialla käydessäni oppaat puhuivat tästä asiasta. Ja huomasimme käytännössäkin, että autokuski ja hotellirespa polottivat saksaa, mikä puolestaan suututti niitä, jotka eivät olleet sitä opiskelleet.

Hiljattain joku Pohjois-Italiassa käynytkin ihmetteli, että siellä puhuttiin saksaa. Mikäs ihme se on! Onhan Itävalta lähinaapuri ja Italian puolella asuu paljon saksaa äidinkielenään puhuvia. Saksaa opetetaan myös monissa kouluissa. Meilläkin oli aikoinaan Genovasta yhteistyökoulu, jossa opiskeltiin saksaa ja jonka kanssa teimme projekteja saksaksi.

Mutta tilanteet vaihtelevat. Saas nähdä, milloin taas alkaa saksabuumi.

(Kuvan lintu on leppälintu).

4 kommenttia:

♥ Hannele kirjoitti...

Minut pakotettiin lukeen pitkä saksa, sellanen systeemi... kun 10-vuotiaana selvis hyvin kokeista, pistettiin lukemaan sitä vaikeeta saksaa (englannin sijasta!!)

Allu kirjoitti...

Minun sukulaistyttöni onnistui 15v sitten saamaan saksan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, taisi sinä vuonna onnistua siinä koulussa ensimmäisen ja viimeisen kerran, kun halukkaita ei löydy. Englanti tuli sitten vuotta myöhemmin mukaan ja saksalla aloittaneet lapset olivat englannissa pian pitemmällä kuin lapset, jotka alusta asti opiskelivat englantia. Sukulaistyttö puhuu nyt oikein hyvin sekä saksaa että englantia. Tosi harmi, että saksa jää aina enemmän syrjään.

Anonyymi kirjoitti...

Jaha, englantia puhuu "koko maailma" - netissäkö? Noin lapset ajattelevat.
Ihminen vain ei tiedä,miten kohtalo kieputtaa pitkän elämän aikana.
Minut pakotettin v. 1957 lukemaan saksaa. Päätin v. 1964 unohtaa joka ikisen saksan sanankin tarpeettomana ja harrastaa vain ruotsia. Minusta tuli työtön kansakoulunopettaja. 3 vuoden kituuttamisen jälkeen vaihdoin maata ja kieltä. Saksassa minusta tuli opiskelun jälkeen erityisopettaja. Kohtalo kieputti edelleen 41 vuotta. Lopuksi olin alakoulun(luokat 1-4) tukiopettaja matematiikassa, luku- ja kirjoitushäiriöisille ja maahanmuuttajalapsille. Minun lapseni osaavat niin harvinaista kieltä kuin suomi, koska perustimme seudulle suomi-koulun ja harjoittelimme sitä kesälomilla. Koulussa he lukivat englantia ja ranskaa. Informaatikkopoikani tarvitsee kieliään rekrytoimafirmassa informaatikkojen haastatteluissa. Nuorimmasta tytöstä tuli indogermaanisten kielten maisteri (n. 9 -10 kieltä). Keskimmäinen tarvitsee työssään vain saksaa ja englantia.
Lapsena kannattaa opetella vaikeita ja harvinaisia kieliä. Se lisää kilpailukykyä työmarkkinoilla. Eikä koskaan tiedä, mitä kohtalolla on "takataskussaan". Koulun jälkeen on tarpeeksi tilaisuuksia opetella lisää kieliä, varsinkin englantia.
En osaa neuvoa yhtään syytä opetella saksaa, paitsi että Saksassa pitää osata saksaa, jos joutuu tai haluaa Saksasta saada työtä tai opiskelupaikan. Voihan käydä niinkin, ettei Suomesta niitä saa. EU:ssa on vapaa valinta.

Kirlah kirjoitti...

Hei kaikille:
Mitä kieliä pitäisi Suomessa opiskella ja missä vaiheessa, se on aina mielenkiintoinen kysymys. Ihmiskohtaloita on aina niin monia.

Itse jouduin/sain (!?) opiskella saksaa pitkänä keskikoulun toka luokalta lähtien, koska aakkosjärjestyksessä sukunimeni alkukirjain oli loppupäässä ja vain alkupää pääsi(huom, pääsi) opiskelemaan englantia. Tuo sitten ratkaisi oman kohtaloni. Mutta parhain päin.

Keskustelu kielistä on vellonut aina suuntaan jos toiseenkin, joten en enää tiedä, mitä kannatan. Sen vain tiedän opettajakokemuksesta, että on myös suunnatonta resurssien haaskausta, jos lapselle opetetaan VASTEN TAHTOA monia kieliä. Minusta kannattaisi kaikille olla yksi pakollinen kielilapsena, että edes yhden osaisi kunnolla. Myöhemmin sitten tarpeen mukaan muita kieliä, silloin on motivaatiokin ihan toista, kun tietää, mitä tarvitsee.