Suomalaiset tuntevat minusta huonosti oman maansa eri alueiden kulttuuria ja ominaispiirteitä. On kummallisia ennakkoluuloja ja uskomuksia, joista ei tahdota päästä irti. Miten kuvittelemme, että ulkomaalaisilla olisi meistä jokin kunnon käsitys, kun itsekin erehdymme luulemaan eri maakunnista vaikka mitä. Olen täällä Itä-Suomessa oivaltanut, että esimerkiksi eteläpohjalainen kulttuuri onkin oma luku sinänsä. Joka puolellahan Suomea on omanlaistaan, mutta yhtä yhtenäistä harvoin löytää muualta.
Jo nimi Pohjanmaa tuo ihmisille mieleen vain jossain kaukana jumalan selän takana olevan pohjoisen alueen, yhtä harvaanasutun kuin Lappi. Tämän tiedän niin monien vuosien aikana kuulluista repliikeistä. Mutta Etelä-Pohjanmaa ei ole pohjoisessa, vaan lännessä, eikä se ole harvaanasuttu, vaan samanlaista kuin vaikkapa koko Etelä-Suomen rannikko. Kartalla sininen alue, numero 14. Rajat on joku vetänyt vähän omituisesti, sillä osa tuosta ruskeasta (13) ruotsalaisesta Pohjanmaa-alueestakin kuuluu kulttuuriltaan suomalaiseen Etelä-Pohjanmaahan.
Kartta on muuten täältä.
Onko mistään muusta maakunnasta tullut yhtä paljon kirjailijoita kuin Etelä-Pohjanmaalta? Lakialla tuuloo -sivustolla on lueteltu kunnioitettava määrä pohjalaisia nykykirjailijoita aina Antti Tuurista Eira Pättikankaaseen, jopa murteella kirjoittavia kirjailijoita on monia. Noiden lisäksi on valtava määrä muita, ei tainnut Orvokko Autiokaan olla tuossa listassa, tai jo vanhempaa sukupolvea oleva Ilmari Turja. Miksi ei netistä löydy minkään muun murteen bloggaajiakaan niin paljon kuin juuri pohjalaisia? Olen keräillyt eri murteilla kirjoitettuja blogisivustoja entisen blogini oikeaan sivureunaan. Jos joku vielä löytää jonkin muun murreblogin, lisään sen heti luetteloon.
Ei pelkästään kirjoittaminen ole eteläpohjalaisilla hallussa, vaan monen muun alan osaamista on viety maailmallekin. Soile Yli-Mäyry kuvataiteilijana ja jopa pelehtivät Doodsonit, joista viime mainittu tuo minusta ehkä kyseenalaista kunniaa, vähän kuin Isoontaloon Antti tai puukkojunkkarit. Vai onko näiden kohdalla käynyt niin, että kun kunnia on mennyt, maine vain on kasvanut? Suursuosikki Lauri Tähkä, omaperäistä musiikkia uskaltaa esittää hänkin. Paini ja pesäpallo kukoistavat Etelä-Pohjanmaalla. Nämä nyt vain esimerkkeinä, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Helsingin Sanomissa on ollut muuten hiljattain artikkeli taiteilijoista.
Perinteinen ruokakulttuuri ei kuitenkaan taida olla pohjalaisille eduksi. Pohjalaiset ovat ennen vanhaan keittäneet paljon keittoja, takan päällä on ollut kraaku, eli pidike, josta takassa on roikkunut soppapata. Klimppisopat, piimävellit, kaljavellit ja verileivästä tehty veripressu ovat kiehuneet mukavasti tuvan lämmityksen yhteydessä. Kalan päälle ei oikein ole ymmärretty ollenkaan, vain silakka on ollut tuttua. Sienet eli maronlakit ei ole kelvanneet Pohjanmaalla edes lehmille.
Ja se kieli sitten. Reetä ei pohjalaisille ole annettu, joten täytyy käyttää ärrää: Meirän korin kohoralla oli karut ihan veres sateen jälkeen. Ja sopiihan sitä ärrää käyttää uusissa lainasanoissakin: Vaikka on säästöpurjetin aika, ihimiset osteloo vireoota ja juaa siireriä. Eikä pohjalaiselle kelpaa muiden käyttämät sanatkaan. Suolta kerätään valokkia (=lakkoja) ja ojanpyörtänööltä (=pientareilta) luhurikoota. (= mesimarjoja). Vaikka kokonaisen romaanin saisi aikaan murresanoilla niin, ettei kukaan muu ymmärtäisi kuin sanakirjan kanssa. Onkohan missään muussa murteessa niin paljoa omia sanoja? Savon murre esimerkiksi perustuu yleissanojen viäntämiseen, vain muutamia vieraita sanoja on eksynyt murteeseen.
Jotkut ilmiöt elävät erikoisesti vain Etelä-Pohjanmaalla. Tango- ja tanssilavakulttuurista voisi puhua pitkäänkin. Myös bingo oli 60-70-luvuilla aivan omaa luokkaansa. Kun puhun täällä, miten ennen käytiin bingossa, ihmiset vain tuhahtelevat. Eivät he tiedä, mistä puhun. Eivät he edes usko, kun kerron, miten nuorena bingosta saimme palkinnoilla kalustetuksi kotiakin. En edes valehtele yhtään, kun kerron, että saimme bingopalkintoina mm. polkupyörän, lipaston, tv-tuolin, peilipöydän, kahvi- ja ruokakaluston ja valtavat määrät pienempää tavaraa ja ostokortteja. Lopulta oli palkintoina jopa sohvakalustoja, televisioita ja autojakin, mutta nämä suurethan eivät tietysti osuneet meidän kohdallemme. Ja se kahvin ja sokerin määrä, mitä siivellä sai. Uskokaa tai älkää, totta kuitenkin. Oli hyvään tarpeeseen kodinperustamisvaiheessa.
Minusta on hämmästyttävää, miten alue on pysynyt aina näihin päiviin saakka hyvin yhtenäisenä ja omaperäisenä. Tämä kaikki oli vain pientä pintaraapaisua. Pitäisi joskus kerätä kaikenlaista oikein ajan kanssa.
Ja onkohan sananparsia säilynyt muualta niin paljoa kuin juuri etelä-Pohjanmaalta. Suomen kansan sananparsikirjassa on satoja sivuja sananparsia, arvatkaa mistä näyttäisi olevan eniten! Isokyrö ja Laihiakin ovat eteläpohjalaista kulttuuria, vaikka maakuntajaossa virallisesti työnnetty Pohjanmaan puolelle, joka puolestaan on perinteisesti ruotsinkielistä seutua. Kirjasta "Justhin piisas kun kesken loppuu" pari laihialaistokaisua: "Laihialainen ottaa anopppinsa häämatkalle, ettei morsian kulu", "Laihialaanen seksi on ilimaaseksi" ja "Laihia on jurvalaasten Amerikka ja vaasalaasten taivas".
Joitakin pohjalaisia linkkejä:
Eteläpohjalainen kulttuuriportaali.
Soittaja pärjää aina - Eteläpohjalaiset muusikot muistelevat.
Tekstit
22 kommenttia:
Hyvin kiriootit! Ja täältä pohojammaalta on moni suurmiäskin lähteny antamahan oppia helesinkilääsille.Uskalla täs nimiä mainita, mutta niiton monia ja suuri osa viälä elää ja vaikuttaaki siälä pääs. Monasti oon sanonu, notta siksi Nokiaki on niin isoo, ku pomo oli täältä. Tämä on yhtenäänen alue(s), vaikka sanat kääntyy moneksi murtehella. Mullaki oli bingotyylinen huane, oli soffapöytää, lipastoa, kampauspöytää, tv:tä ymv. Nua kuvasi on tehnyt ilimajojelta Sinnu Virtalaakso. Vasta vuasi sitten opin sellaasen sanan täälä, ku mennä kokille, ku mentihin vintille. Mulla on sellaanen luja tunne, notta meirän sukupoloven pitää siirtää tätä murretta lapsillemma, muuten se kualoo ja unohtuu. Ku hyvää yrittää, niin priimaa pakkaa tulemahan! Onhan meiski vikoja; meiltä puuttuu viat.
Ala-asteella kanssani samalla luokalla oli poika, joka sanoi aina ree, eli veren ja kären jne... Opettaja sanoi pojalle, että se on Pohjanmaan murretta ja huonoa kieltä, ja kielsi puhumasta niin.
Mä on Kankoonpeestä kotosi ja se on aika lähellä Pohojammaan rajaa - olin meinaan aika yllättyny, että se meirän murre lasketaan Hämeen murteisiin.
Duudsoneista...se talo, jossa ne tekee ohjelmiaan, on mun luota muutaman kilsan päässä...ei kai niiden tekeminen muualla onnistuisikaan kuin vain täällä ... Pohojammaalla.
Kylän kohralla komiasti, vaikka muualla kontaten. Kukapa sen KISSIN hännän nostaa josei KISSI itte.
Härmäs ei tartte kruusailla pisaa
ku o vaan oma ittensä! Siinä o vilimiä ihan omiks tarpeks!
Terkkuja emännälle ja kissille!
Minä olen paapan puolelta pohjalainen! Kokkola-Vaasa akselilta. Hänen äitinsä kuuluessa Sursilleihin puolet pohjalaisista varmaan ovat minulle sukua. Itse olen löytänyt ja kohdannut kerran tuolla kotomannuilla käydessäni itsepäisyyteni juuret.
Minusta alueelliset stereotypiat ovat mielenkiintoisia ja niistä tekisi mieli tietää enemmän.
En ole koskaan törmännyt käsitykseen, että pohjanmaa olisi pohjoisessa tai harvaan asuttu! Meidänkin luokaltamme, jossa on 23 ihmistä, 6 on pohjalainen jollain tavoin. Ja kyllähän historiaa lukeneet tietävät Pohjanmaan olleen menneisyyden Suomen asutuin alue, niin asutettu, ettei maasta riittänyt leipää kaikille. Ja näin muuttivat ulkomaille, etenkin Ameriikkaan kait. Siellä on minunkin pohjalaisen sukuni jäsenet muodostaneet omat perheensä.
Mielenkiintoinen kirjoitus!
Vilukissi: Sinnu Virtalaakso olikin minulle vieras, en tiennyt sitäkään, että Duudsonit on peräti Kyröös tehneet näitä ohjelmia. Siinä näet, miten tänne korpehen ei tiato kulje.- Heh, ja olinpa jostain syystä kirjoittanut Duudsonien nimen o:lla.
Sauerkraut: voi ei. Vieläkö nykyäänkin on noin ymmärtämättömiä opettajia! voi ei!
Soili: ei kai mikään ihme olekaan, sillä molemmat murteethan lasketaan läntisiin murteisiin, kuten lounaissuomalainenkin. Tampereella eivät nyt niin järin erilailla puhu, tarkoitan, että äännemuutokset ovat melko samanlaisia. Paitsi että tamperelaisilla on sitten taas omia sanojaan ja ilmauksia.
Kotokiusattu: Pohojammaalta kotoosin ja kropsua evähänä.
Tuure: jaha, että taas ilmeni jotain sattumaa! tätä menoa ilmenee pian, että ollaankin ihan sukua!
Vai et ole törmännyt tietämättömyyteen tai ennakkoluuloihin. Minusta tuntuu, että ihmiset periaatteessa tietävätkin tuon mitä sanoit historiasta ja hyvinvoinnista, mutta se ei tavoita ihmisten tietoisuutta käytännön tasolla!
olen ennenkin kirjoittanut, että kun meillä oli Pohjanmaalta joku oppilas, muut oppilaat alkoivat nimittää häntä poroksi, kun olivat sitä mieltä, että hän on jo ihan lappalainen! Itse asumme Etelä-Savossa eli tuossa kartan numerossa 10, ruskea alue.
On sielläpäin kummalliset stereotypiat! Ja mitähän mahtavat etelä-savolaiset oppilaat ajatella pk-seutulaisista!
Ollaanhan me ylpeitä, me pohjalaiset ja tämän kirjoituksen myötä se tuli jälleen todistetuksi. Kehutaan nyt lisää. Minun koulustani on tullut niin monta tunnettua taiteilijaa ja monen muun alan osaajaa, että muutama tuttu onkin kummastellut moista "ihmekoulua".Täällä osataan, mutta täällä myös vaaditaan. Meidänhän "pitää" olla parempia kuin muiden:)
Minun mielestäni meitä pohjalaisia riittää joka junaan, joten tuohon ennakkoluuloon en ole minäkään törmännyt, että nämä seudut olisivat harvaan asuttuja. Kun asuin pk-seudulla, tuntui, että joka toisella oli juuret Etelä-Pohjanmaalla.
Paljon tuttuja asioita olit kerännyt kirjoitukseesi, vaikka murre ja tavat kaupungissa kasvaneelle käytännössä vieraita ovatkin. Kiitos siis tietoiskusta!
P.S.Yksi asia pisti ikävästi silmään: olet kielten opettaja ja kirjoitit hurriruotsalainen:( Ehkä se ei siellä päin ole haukkumasana, kuten täällä Pohjanmaalla?
Clarissa: Mutta sinähän asut itse Pohjanmaalla, et joudukaan kohtaamaan ennakkoluuloja. Suomessa on loppujen lopuksi hyvin vähän liikettä itä-länsisuunnassa. Täältä hyvin harva on edes käynyt Jyväskylää lännempänä. Maalla asuu erittäin vähän länsisuomalaisia. Ihmisille Pohjanmaa tarkoittaa tulvia ja latomerta, mustaa kynnöspeltoa.
Ja kun olen seurannut tiedotusvälineiden välittämää kuvaa, sellainen kuvahan sieltä annetaan. Ei koskaan kuvata asutusta ja sitä vilkasta elämää.
Mitä latoihin tulee, enemmän olen nähnyt latoja Etelä-Suomessa.
Anteeksi tuo sanavalinta, itselleni se ei ole haukkumasana, mutta ehkä monelle muulle, joten taidan poistaa sen. Ei ollut tarkoitus.
Näinhän se on että pohojalaaset ei oo koskaa hävenny ittiään ja näin on sitte päässy käymähä mitä tuos kaikkia kirioottelit.
Opiskelusajoista jäi mieleen, että eteläpohjalainen murrealue on Suomen yhtenäisin, lieneekö sillä vaikutusta kotiseutuhenkeen ja voimantuntoon.
Totta on, että blogistaniassa on kovin moni pohjalaisia juuria omaava. Kiva kun löysit omani, vaikka en murteella kirjoittele, juuristani kyllä.
Huluppian hiano kiriootus!
Aiva mahtava!
Tuun lukemahan tämän uurestansa, aijjan kans :)
Leen@:
Minusta on aika jännä, että usein kun alan seurata jotain blogia, joka kiinnostaa itseä, huomaa vasta myöhemmin, että kirjoittaja onkin pohjalainen. Onkohan niin, että jonkinlainen ajattelun samankaltaisuus on se, joka vetää.
Nurkkalintu: Sinäkin taidat olla pohjalainen, en sitä tiennytkään!
Tuure: tuohon viimeiseen kysymykseesi en osaa yhtäkkiä vastata. Ei ole tullut ilmi automaattisesti.
Kylläpä meillä osatahanki palijon! Sitä huomaa (muistaa) monet asiat vasta kun ne joku toinen sanoo. Kiitos mainiosta kirjootuksesta. Tätä vois tosiaan jatkaa... :D.
Mansikki: kyllä Pohjanmaalla osataan. Ostin useita vuosia sitten Pohjalaisuutta esittelevän valtavan ison opuksen nimeltään Patria (n. 7 cm paksu ja melkein puoli metriä korkea) koulussa käyneeltä kirjaesittelijältä. Hän kertoi, että kustantajalla oli ollut tarkoitus tehdä joka maakunnasta samanlainen teos, mutta ettei missään muussa maakunnassa ollut ollut niin paljon materiaalia.
Tasapuolisuuden vuoksi ja etteivät täkäläiset tuttavat hermostu ja loukkaannu, aion kirjoittaa samantyyppisen jutun blogiin myös Etelä-Savosta. Mutta siihen meneekin aikaa, sitä pitää oikein miettiä ja keksiä, ei tule automaattisesti. mutta odottakaahan.
Hei taas! Duudsonien talo (se kuvauspaikka taloineen ymv.) on just ja just Ylistaron puolella! Mulle ei liioin hurri ole haukkumasana, se sana kuuluu murteeseemme. Oon samaa mieltä Kirlahin kanssa, että kun juuristaan tai murteestaan alkaa kirjoittamaan, niin tavalla tai toisella törmää täälläkin, "plokistaaniassa" hengenheimolaisiin. Toki on ollut ihanaa huomata, että muunkiin murteen omaavia on tullut juttuihin mukaan.
Ehtoota! Tulin taas :)
Puoliksi oon karjalaanen.
Synnyyn Seinäjoen pohojoospualella (siellä, mihinä puoli sanothan puali) ja kasvoon S:n eteläpuolella.
No hei Nurkkalintu! Sinähän olet sitten samanlainen sekarotuinen rakki kuin minäkin, olen myös puoliksi karjalainen.
Mä ny justihin rupesin kans ittiäni luulemahan miäheksi ja eteläpohojaalaaseksi. Perkeles!
Hei! Jos tätä selvitystä jatketaan, saatamme huomata olevamme sukulaisia =)
No, samaa sekarotua kuitenkin.
Lähetä kommentti