tiistai 22. syyskuuta 2009

Tissuttelua


Ruotsalaisessa Bolaget-lehdessä (toukokuu 2009) oli artikkeli, jossa käsiteltiin juomiin ja alkoholiin liittyviä sanoja. Tottakai näihin aihepiireihin, koska oli Ruotsin alkoholimonopolin Systembolagetin lehti kyseessä. Lehti arvelee monien olevan sitä mieltä, että slangilla ei voi puhua kuin naisista, viinasta ja rahasta. Pitäneeköhän paikkansa? Tuota tuleekin miettiä!

Joka tapauksessa slangikieli ottaa sanoja sieltä täältä ja antaa niille kuvallisen merkityksen, sille ei ole oikeastaan mikään pyhää. Itse asiassa mitä yllättävämmältä taholta sana on saatu, sitä tehokkaampi sen vaikutus on. Otan artikkelista vain ihan muutaman esimerkin, joilla arvelen olevan yleistäkin mielenkiintoa. Limpa (=limppu) on yhtäkkiä alkanut merkitä 200 savuketta, bulle (=pulla) tarkoittaa taksia. Olisiko keittiökieltä heti arvannut yhdistää tuollaisiin yhteyksiin!

Käsivarrren liike alkoholia nautittaessa on antanut sysäyksen juomista merkitseville kuvaileville sanoille mm. kröka (= oikeasti: kaartua, taivuttaa) tai pimpla (=pilkkiä). Tai kun ennen juotiin viinakin peltimukista, bleckmugg, on juominen blecka, vaikka ruotsalainen nuoriso kuulemma luulee sanan tulevan englantilaisesta black out -ilmauksesta.

Pikkupulloa on ruvettu nimittämään sanalla krympling (raajarikko, vammainen, surkastunut) kun taas iso pullo on helrör (koko putki). Viinan kirkas väri on assosioitunut helmeen, pärla.
Slangisanat kuvaavat myös alkoholin vaikutusta: järn (rauta), magborstare (=mahanharjaaja).

Minusta on aina ollut hauskan kuvaava ilmaus myös halsa en butelj, millä tarkoitetaan sitä, että juodaan suoraan pullosta. Halsa suomenruotsissa tarkoittaa sen sijaan halaamista. Ruotsalaiset siis halailevat ja kaulailevat vain pulloa, mutta suotakoon se heille.

7 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Men det här var ju intressant!

Annu kirjoitti...

Ja vielä, bunt = stock (eli (mm.) tukki på finska) = nuuskasatsi, siis se 10 purkin puntti. Jota taas suomeksi saatetaan hellitellä sinko-nimikkeellä, tykki taas on se apuväline, jolla irtonuuskaa asetetaan huulen alle, jos ei jaksa sormin biittiä vääntää. Mjaah, olisikohan tässä pääteltävissä, että nimenomaan 19-25-v miehet ovat suuuuuuri käyttäjäryhmä... :DDD

Soili kirjoitti...

Mielenkiintoista, pitää näyttää siipallekin (opiskellut nuorena ruotsia ja norjaa).

Allu kirjoitti...

Suomalaiset ei osaa vain halata pulloa (tai maistaa tai juoda sivistyneesti), vaan kaatavat juoman suoraan pullosta kurkkuun ja heillä on kamalia alkoholiongelmia. Jos ruotsalaiset osaa halata, onko heillä sitten vähemmän juoppoja?

BLOGitse kirjoitti...

uskaltaisin vaittaa etta englantilaiset paihittaa tana paivana suomalaisten maineen kannilaisina...

tissuttelu on mielenkiintoinen sana. tissutellaan mutta ei juoda.
otetaan pieni suullinen kerralla esim. blogatessa. eihan se ole juomista. eika viini ole sama asia kuin kalja tai kossu.
tissuttelu on sivistyneempaa.
juominen on dorkaa ja siita tulee kanniin...
vai miten se menikaan...

Kirlah kirjoitti...

Yaelian: det tycker jag också.

Annu: eipä ole nuuskaan tullut lähemmin tutustuttua. Mutta näyttävät käyttäjät keksivän hyvin sanatkin.

Soili: Onko miehesi saksalainen? Ilmeisesti monet pohjoissaksalaiset opiskelevat ruotsia.

allu: minulla on luulo ja käsitys, että ruotsalaisetkin ovat alkaneet käyttää alkoholia yhtä "epäsivistyneesti" kuin suomalaisetkin.

BLOGitse: viittaan tuohon, mitä Allullekin kirjoitin, ilmeisesti alkoholin käyttö vain lisääntyy ja lisääntyy maailmalla.

Soili kirjoitti...

Kirlah: on saksalainen, mutta ei varsinaisesti pohjoissaksalainen - hänen vanhempansa ehtivät muuttaa 22 kertaa pitkin ja poikin maata, olivat alunperin berliiniläisiä.
Kauimmin eli 35 v ehdimme asua Frankfurt am Mainin kupeessa.