Tänään oli koulun jälkeen VESO-koulutuksen puolikas. Aiheena yhtenäiskoulu. Kunnassa on suunnitteilla siirtyminen yhtenäiskoulujärjestelmään, jolloin ei olisi enää jakoa ala- ja yläkouluun. Luennoimassa oli erään koulun rehtori. Siinä koulussa on yhtenäiskoulu ollut jo kymmenen vuotta.
Kovin valoisalta ja paratiisimaiselta rehtori sai yhtenäiskoulun kuulostamaan. Mutta minusta tuntuu, että hän on niin erinomainen ja työhönsä paneutunut henkilö, että hän saisi vaikka minkä koulujärjestelmän toimimaan ihanteellisesti. Minusta tuntuu, että juuri henkilökunnan työhön sitoutumisella on suuri merkitys.
Luennoija kertoi olleensa joskus opettajana jossain alakoulussa, joka oli samassa rakennuksessa yläkoulun kanssa. Suurin ongelma oli kummassakin koulumuodossa ollut, ettei vain toisen koulumuodon oppilaat häiritsisi toisia. Jo silloin hän oli miettinyt, miksi juuri se asia piti olla ongelma. Koska ihmisethän toteuttavat juuri sen, mitä heiltä odotetaankin: jos odotetaan, että toiset häiritsevät, nämä varmasti sen tekevätkin.
Luennoijan omassa yhtenäiskoulussa on jokaisella seiskaluokkalaisella "kummilapsena" joku esikoululainen, kasiluokkalaisella ykkösluokkalainen ja ysiluokkalaisella tokaluokkalainen. Jos koulu lähtee vaikkapa kirkkoon, tulee isomman olla esimerkkinä pienemmälle ja vahtia, että tämä käyttäytyy kunnolla. Näin on häiriökäyttäytyminen saatu minimiin.
Mieleeni jääneistä muista asioista on jatkuvuus yksi tärkeimpiä tukipilareita: Se, että lapsella on samoja tuttuja turvallisia aikuisia ympärillään, eivätkä jatkuvasti opettajat vaihdu. Myös jatkuvuus moraalisäännöissä onm tärkeää, mikä tulee muun muassa siitä, että opettajat puhaltavat yhteen hiileen, eikä jokainen sooloile mitä sattuu. Ei ole lapselle hyväksi myöskään se, että hänellä saattaa jo 15 ikävuoteen mennessä olla ollut ties kuinka monta kotiosoitetta.
En ole huomannut meillä suurta vastarintaa yhtenäiskouluun siirtymisessä. Enkä ymmärrä, miksi sen pitäisi mikään ongelma ollakaan. Onhan meillä ollut aina mm. kieltenopettajia, jotka ovat opettaneet sekä ala- että yläkoulussa. Onhan suuri osa kouluista myös sellaisia, joissa on yhteiset opettajat lukiossa ja yläasteella. Eiväthän nämä ole kuin järjestely- ja tottumuskysymyksiä.
Tekstit
8 kommenttia:
mutta entäpä jos yhtenäiskoulu tarkoittaa pienessä kunnassa sitä, että ala-asteen opettaja opettaa esim. englantia vielä 9. luokalla!!!!!! (siis erikoistumisaineeseensa perustuen) - sehän on kunnalle hyvin edullista - jo ikiaikainen visio: pieni nykyistä yläastetta vastaava koulu, jossa on esim. kolme opettajaa (alkuaan ala-asteen), jotka opettaa kaikki aineet, siis kaikki - eli maahan syntyy kahden tason yläasteita: suuremmissa kaupungeissa on maisterit kielenopettajina, matematiikan jne. - muualla erikoistuneet ala-asteen opet! - ja palkkakulutkin on ihan eri!
En kyllä nyt tiedä mitä sanoa. Ihmettelen vain. Imettelen, miksi maailman paras koulujärjestelmä ajetaan alas kunnissa. Eikö päättäjät ole käyneet itse mitään kouluja tai katselleet ympärilleen?
Minun suru on suuri, kun koko ajan näen ja kuulen Suomeni häväisemistä.
Anonyymi: voihan siinä niinkin käydä, että alaluokkien opettajat opettavat kaikkia aineita. Mutta ei välttämättä.
Minä näen asian niin, että joku alaluokkien ope ottaa muutamia tunteja yläkoulun puolelta, ja vastaavasti yläkoulun aineenopettaja ottaa jotain alaluokan opelta jäävää ainetta, sellaistahan tapahtuu jo nyt. Ei tarvitse kuin poistaa vain hallinnollinen raja.
Luulen, että käytäntö tulee muokkaamaan tuntijaot sopivasti. En oikein usko, että joku alakoulun opettaja haluaa välttämättä opettaa esim. englantia vielä ysillä. Jos hän niin haluaisi, silloinhan hän olisi lähtenyt jo valmiiksi opiskelemaan sitä ainetta.
Sitä paitsi, jos hän sitä osaa ja opettaa haluaa, siitä vaan.
Varmaan jo huomasi kysyjä, ellei etukäteen tiennyt, etten ole mikään ammattiyhdistysihminen. Minä vain yritän ajatella järkevästi.
Äijänkäppyrä: tällaisissa pienissä kunnissa yhtenäiskoulu tuo mahdollisuuden ylipäätään saada päteviä opettajia. En tiedä, onko tuo entinen systeemi kaikilta osin niin ilahduttava, on siinä heikkoutensakin.
Muuten vielä palkkauksesta. Eilisen luennon perusteella käsitin, että kenenkään palkka ei ollut pioneerikoulussa laskenut. Opettajat saivat Tva-lisää. Tiesitkö, että nykyään kouluissakin on työn vaativuuden arviointia. Ja koska on rankempaa opettaa kahdessa eri koulumuodossa, voi paikallisesti neuvottelemalla saada tuota työn vaativuuslisää.
aivan äskettäin tuli radiosta juuri ohjelma, jossa joku oli kaivanut haudasta ja suositteli tätä kahden asteen koulujärjestelmää (ei sitä siksi nimitetty tietysti)- selostuksesta kävi ilmi kuitenkin - kyllähän se siis aluksi menisi niin, että alakoulun ope ottaisi muutaman tunnin yläkoulusta ja toisinpäin - mutta entäpä sitten, kun ei enää olisi lukiota eikä yläkoulua - koko kunnassa vain olisi esim. neljä alakoulun opea, jotka opettais kaiken koko koulussa - sellaiselle opelle oli ohjelmassa oma nimikin, jota en nyt muista - jos haluaisi muunlaista opetusta, pitäisi mennä suurempaan kaupunkiin!!!
Annikki: aina kun on jokin muutos tiedossa, ihmiset maalaa seinälle kaikki pirut. Toisaalta tietysti hyvä, että asioita pohditaan monelta kantilta.
Mutta ainakin tuon mallikoulun rehtorin mukaan heillä nyt kymmenen vuoden jälkeen on sekä luokanopeja että aineopeja. Siellä ei muuten ole koskaan lukiota ollutkaan.
Aina kun otetaan uusia opettajia, tavallaan räätälöidään aineyhdistelmiä.
Uskon ja luulen, että tässäkin asiassa tulee olemaan kouluja, joissa asiat osataan hoitaa hyvin ja järkevästi. Ja taas toisia, joissa toteutuu kaikki mahdolliset kauhuskenaariot. Asiat riippuvat niin paljon siitä, kuka on niitä hoitamassa. Työhönsä hyvin paneutuvat saavat aikaan hyvää tulsota.
En kyllä tiennyt jostain vaativuuslisistänne pölähdystäkään. Haluasisin kuitenkin lapseni johonkin turvaan opiskelemaan. Suomi taitaa olla monimuotoinen rosvovaltio nykyään. Mua vituttaa, että lapseni joutuvat siellä utopiassa kehittelemään jotain kuvainnollista elämäänsä.
Nyt sinä äijänkäppyrä liioittelet. Jos koululaitoksessa on heikkouksia, ei se tarkoita, että kaikki on ihan pielessä.
Minkäs takia ne saksalaiset lamppaavat täällä kouluihin tutustumassa ja oppia hakemassa, jos kaikki olisi ihan päin mäntyä.
Lähetä kommentti