perjantai 11. syyskuuta 2009

Tykyttämässä

Niin vain ihminen pääsee tekemään kaikkea sellaistakin kivaa ja uutta, mistä ei ole ennen ymmärtänyt haaveillakaan. Golfia on pidetty aina hienona lajina ja tavallisen ihmisen saavuttamattomissa. Mutta onneksi työpaikoilla on nykyään TYKY-päiviä eli jotain työkykyisyyden ja yhteishengen luomisen päiviä. Tällä kertaa menimme kokeilemaan golfia. Koska en ole koskaan kuvitellut sellaista lajia harrastavani, en edes tiennyt, että paikkakunnallamme on golfkenttä. Mutta on se, ja hyvä ja hieno onkin.

Opettaja kysyi, onko kenelläkään meistä green cardia. No tietysti kaikilla sellainen on, onhan se saatu paikkakunnan Salen kassalta. Sitten hän kysyi, tietääkö kukaan mitään jostain baarista. Kyllä me tiesimme montakin baaria, mutta ei ilmeisesti sitä, mitä opettaja tarkoitti. Näistä hän teki omat johtopäätöksensä ja laittoi meidät jonoon plätkyttelemään mailalla palloja pellolle.

Ensin pitää lyönti digitoida vai ohjelmoidako se piti: vähän huitoa mailalla ensin ruohoa turhaan ja sitten vasta asettaa maila pallon taakse, vilkaista lyöntisuuntaan ja huitaista. Huti tuli eka kerralla, ja selässä vinksahti. Muutaman uusinnan jälkeen kipeytyivät ranteetkin ja kämmenselät, ja ruohikko alkoi näyttää möyhennetyltä perunapellolta. Nyt siis ilmeni sekin, miksi ei saakaan harjoitella missä sattuu. Selvisi se tiikin, jota ristikoissa aina kysytään. Siltä lyödään harjoituslyöntejä keinomatolla.

Koska meitä oli melko paljon, oli osa sauvakävelemässä ja vaihdettiin vuoroja. Lopuksi vielä erilaisia kilpailuja ryhmissä. Saattaisi tämä olla ihan kivaa, jos vain kunto kestäisi. Olen aina luullut, että tuo pallon plätkyttely ei mitään urheilua ole, mutta kyllä se vaatii tosi hyviä lihasvoimia, ja siinä mäiskiessähän se kunto kasvaa. Ainakin keholle hyviä kiertoliikkeitä tulee.

Kolmetuntisen urheilun jälkeen odotti meitä ruokailu. Koska en ole oman paikkakunnan turisti, en ollut tiennytkään, että paikkakunnalla ihan korvessa on pitopalvelua. Ensin katsoin, että talon asukkaat pitävät ravintolaa omassa kodissaan, olohuoneessa ja kamarissa ruokailupöydät. Mutta omistajat asuvatkin muualla ja ovat ostaneet vanhan hirsitalon, jonka muuttaneet ravintolaksi. Tunnelma on kotoisa, kuin söisi jonkun olohuoneessa.

Hieno oli iltapäivä, ja TYKY-tilaisuudet kannatettavia.

3 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Tässähän tuli ihan kiinnostava ja mukava selostus golfin saloista vasta-alkajalle.Itse en ole koskaan golfaillut,mutta jotkut sukulaiset ovat erittäin hurahtaneet siihen,jota on ollut hieman vaikeaa ymmärtää.Mutta tämähän nyt valaisi hienosti mistä oli kyse:-)

vilukissi kirjoitti...

Olin täällä parisen viikkoa sitten oman paikakunnan kiertoajelulla oikean oppaan kanssa! Oli erittäin valaisevaa, opin paljon uutta. Enhän toki ole asunutkaan täällä kuin vasta 33 vuotta. Tekisi jokaiselle hyvää! Uskon, että golf on mielenkiintoista, ei tarvitse hikihatussa rehkiä eikä kontata puutarhassa, mutta joutuu (saa olla) olemaan ulkona.

Kirlah kirjoitti...

Yaelian: minusta tuntuu, että se on kuin mikä tahansa muukin laji tai asia: kun sitä vain alkaa tehdä ja siihen tutustuu lähemmin, se alkaa kiinnostaa.

Vilukissi: Kyllä tekisi minullekin varmaan hyvää käydä oman paikkakunnan kiertoajelulla. Tiedä, mitä kaikkea kivaa täällä muutakin olisi, josta ei vain tiedä mitään.