lauantai 6. elokuuta 2011

Sain terveisiä Ahvenanmaalta

 Moni ainakin vielä minunkin ikäiseni muistaa koulussa lauletun laulua "Ja se Oolannin sota oli kauhia, hurraa, hurraa, hurraa. Kun kolmellasadalla laivalla, seilas engelsmanni Suomemme rannoilla sunfaraa..."
Minäkin muistan hyvin tuota lauletun. Mutta minä kun olen nukkunut kaikki historian tunnit koulussa ja saanut seiskankin vain sillä livulla, että kirjoitin kaikki vuosiluvut pulpetin kanteen ja siitä vain luettelin niitä, kun vuosilukuja kyseltiin, minulta jäi pimentoon sekin, mikä ihme se Oolannin sota sitten oikein olikaan.

Venäjä, ja Suomi tietysti Venäjän osana myös,  kävi Krimillä sotaa 1800-luvun puolivälissä. Saman sodan tuoksinassa venäläis-ranskalaiset joukot alkoivat hävittää Suomen rannikkokaupunkeja aloittaen tuhoamalla Ahvenanmaalta Bomarsundin linnoituksen, joka oli venäläisten läntisin tukikohta.
 Kun sitten aikanaan oli rauhanneuvottelut, tuli tulokseksi, että Ahvenanmaata ei linnoiteta. Se on edelleenkin demilitarisoitua aluetta.  Noin kauas taakse päin perustuu se, että ahvenanmaalaisten poikien ei tarvitse käydä armeijaakaan.

Sain tämän postikortin Ahvenanmaalla käyneeltä kaverilta. Kuvassa ranskalainen sotilas puna-sinisessä asussa, venäläisellä on vihreä puku.

Ahvenanmaalaisilla on oma lippu ja postimerkki.

4 kommenttia:

merike kirjoitti...

Tästä tuli mieleen, että olisi kiva käydä taas Ahvenanmaalla. Bomarsundin linnoitus on nähty joskus 70-luvulla. Bomarsund – Wikipedia

Kirlah kirjoitti...

Merike: minunkin alkoi tehdä kortin myötä mieli Ahvenanmaalle. Taitaa olla lähemmäs kolmekymmentä vuotta edellisestä käynnistä.

Pia Koskinen-Sanchez kirjoitti...

AHVENANMAA ON VARMASTI IHANA PAIKKA KUN ON HELLETTÄ, MIKÄ SEN IHANAMPAA KUIN PULAHTAA MEREEN JA KATSELLA AVOMERTA JA NAUTTIA TUULESTA!ON KUIN OLISI SUOMESSA JA RUOTSISSA YHTÄAIKAA.

Kirlah kirjoitti...

Pia: luonnon kauneus ja meri kai eniten viehättävät Ahvenanmaassa, ja jotenkin idyllisen tuntuinen paikka.