Tänään eräs työkaveri kertoi, kuinka hän oli tavannut joitakin henkilöitä, joilla on oma yritys. Yritysjohtajat ja yrittäjät olivat kertoneet, että he palkkaavat töihin vain henkilöitä, jotka osaavat hyvin äidinkieltä.
Tuo ei ollut itselleni mikään uutinen. Olen kuullut useammin kuin kerran monenkin yrittäjän valittavan sitä, miten yrityksen imago kärsii, ja yrityksestä tulee epäluotettavan tuntuinen, jos vaikkapa mainoksessa on kaikki yhdyssanat erillään, isot ja pienet kirjaimet vinksin vonksin ja muutenkin jopa sanavalinnat vääriä. Olen nähnyt jopa itseään puhtaaksikirjoittajana mainostavan firman laativan mainoksensa niin virheellisiksi, että hämmästelen, jos joku uskaltaa viedä sinne papereitaan kirjoitettavaksi.
Yllättävän moni asia äidinkielessä on oppilaillekin käsittämätön. Matikanopettajat esimerkiksi tuskailevat tämän tästä, miten oppilaitten on vaikea osata laskea tehtäviä, kun nämä eivät edes ymmärrä, mitä tehtävässä sanotaan. Jos tehtävässä kysytään: "Kuinka monta senttiä Kalle on Liisaa pidempi?" on tämä jo käsittämätöntä monille. Onkohan tuo rakenne häviämässä meidän kielestämme ihan vieraiden kielten vaikutuksesta. Eihän germaanisissa kielissä ole kuin rakenne "Kalle on pidempi kuin Liisa". Näitä jauhetaan vuosi toisensa jälkeen useammassakin kielessä, mutta kohtaavatko oppilaat koskaan rakennetta "Kalle on Liisaa pidempi"?
Ei ole äidinkieli hallussa aina korkeampaa koulutusta saaneilla aikuisillakaan. Ollessani kauan sitten OAY:n paikallisosaston sihteerinä minun tehtäviini kuului huolehtia uusien ja vanhojen jäsenten luetteloinnista. Sanoin keväällä eräälle pois lähtevälle opettajalle: "Pidän sinut kirjoissa ja kansissa niin kauan kunnes annat kuulua itsestäsi". Eli lausehan tarkoittaa, että ellei henkilöstä kuulu mitään, hän on luettelossa mukana, mutta sitten kun hän ilmoittaa jotain itsestään, hänet voidaan pyyhkiä pois.
Sain vasta paljon myöhemmin tietää, että kyseinen henkilö oli haukkunut minut takana päin oikein kunnolla: "Luuleeko se K, että minä koko kesän hänelle vähän väliä rupean itsestäni ilmoittelemaan!" Minusta tuntuu, että sana kunnes on tehnyt tepposet. Ope oli käsittänyt, että pidän hänet mukana luetteloissa vain niin kauan, kun hän ilmoittelee itsestään.
Eli taas jälleen yksi esimerkki siitä, miten äidinkieli on erittäin tärkeä oppiaine ja niitä aineita, jotka jokaisen on osattava väärinymmärrysten välttämiseksi.
Tekstit
20 kommenttia:
olit näköjään kätkenyt suomen kielen erikoisuuden jo tuohon otsikkoon - eli liitit kysyvän ko-liitteen toivoton-sanaa, ei mihinkään muuhun - suomessahan voidaan sinun otsikkosi lisäksi kysyä: äidinkielikö toivoton tehtävä/äidinkieli toivoton tehtäväkö tai jopa äidinkö kieli toivoton tehtävä (tämä on minusta kiintoisa)- kaikilla eri tavoilla on oma merkityksensä - nuoret pitävät useimpia näistä väärinä, mahdottomina
Tuo yhdyssanavirheisyys on alkanut yleistyä vauhdikkaasti. Alakoulun opettajana olen nähnyt myös sellaisen kehityksen, että urani alkuaikoina (80-luvulla) yhdyssanojen opettaminen sujui vielä normaalisti, sitten luokkaan hiipi pikkuhiljaa vastustus "miksi näitä pitäisi opetella kun kukaan ei välitä" ja nyt on normaalia, että esimerkiksi avustajat koulussamme eivät osaa yhdyssanasääntöjä. Ei pikkulasten töiden vieressä voi olla kyltti: Auringon kukkia!
Omien oppilaitteni (Saksassa asuvien suomalaisnuorten) kohdalla olen todennut, että kyllä he yleensä ymmärtävät tehtävän, mutta eivät malta tai viitsi lukea. Menevät vain suoraan tehtävään ja ihmettelevät sitten, kun siitä ei tule mitään.
Kyllä kunnes nyt on niin selvä sana, ettei siinä pitäisi olla väärinkäsityksen mahdollisuutta.
Osuuskauppa suur-Savon BonusUutiset, lokakuun numero, mainostaa ASIAKASOMISTAJIEN SINUN YÖ MIKKELISSÄ. Herrajumala. SINUN YÖ. Mitä juoksuhiekkaa tässä poljetaan?
Sen voi kuulla myös: "Pidän sinut kirjoissa ja kansissa niin kauan kun annat kuulua itsestäsi".
Koulussa olin aina hyvä kieliopissa ja kielenhuoltokurssit tuntuivat tylsiltä, kun johan minä osasin kaiken oikeinkirjoituksesta ja kieliopista. Nyt olen kauhukseni huomannut, etten osaakaan enää yhtään mitään ja kirjoitan pelkkää sotkua! Pilkut unohtuvat ja yhdyssanat menevät väärin! Apua!
Annikki: ilmeisesti kaikki nyt vain eivät huomaa ja tajua kielen eri hienouksia ja nyanseja. Eräänä päivänä matikanopen kanssa innostuimme pohtimaan kielen kaikenlaisia yhdyssanoja, mutta vieressä istunut eräs kollega huokaili! Mikä tuossa voi kiinnostaa, hän ärisi ärsyyntyneenä?
Leen@ ja Kato nyt tätäkin: tuosta muutoksesta aasioihin suhtautumisessa taidankin kirjoittaa joskus, jahka ehdin.
Allu: ei niin meidän mielestämme, mutta kaikki eivät ole tekemisissä paljoa kielten kanssa joten monien sanojen merkityksetkin jäävät epäselviksi.
Isopeikko: ymmärrän hyvin tuon henkilön ajatuksenjuoksun, ja puhekielessä sanat toimivat eri lailla kuin kirjoitettuina. Minua kai ärsyttää eniten se, että minua turhaan oli haukuttu :)
Sauerkraut: kaikki virheet eivät ole häiritseviä, eikä virheiden teko niin kauhean vaarallista ole. Minusta tärkeintä olisi HALU PYRKIÄ ymmärrettävyyteen. Kritisoin lähinnä VÄLINPITÄMÄTTÖMYYTTÄ.
Helena: voi ei! just ärsyttävää tyyliä.
Minua ulkosuomalaisena ihmetyttää jotkut ilmaukset, kuten esim. 'kiitos paljon' tai että painotetaan puhuessa sanaa kiitos toisella tavulla.
Luen aika paljon sekä suomen- että saksankielisiä kirjoja, mutta huomaan, että varsinkin suomen kielen taito rapautuu vauhdilla. Sääli! Onkohan meille ulkosuomalaisille (aikuisille) kielenhuoltokursseja? Kesäkurssi jollakin järven rannalla sijaitsevalla kansanopistolla voisi olla suosittu.
Soili: yhdessä kaupassa oli töissä myyjä, joka sanoi aina "ki-töööööööösss". Ei sitä pysty kirjoittamaan. Se pitäisi kuulla :D
Minustakin "kiitos paljon" on omituinen, mutta sanoin eilen niin Martti Ahtisaarelle! :o
Olet täysin oikeassa! Äidinkieli on yksi tärkeimmistä kouluaineista! Itse kiinnitän huomiota kirjoissa ja virallisissa kirjeissä lauserakenteisiin ja oikeinkirjoitukseen!Olen jopa keskeyttänyt Katja Kallion yhden kirjan lukemisen pilkkuvirheiden takia. Huomasin korjaavani koko ajan.Omasta työpaikastani ei yksikään kirje lähde asiakkaalle, ellen ole sitä lukenut. Tuli mielenkiintoinen keksustelu äsken aamutv:ssä äidinkielestä! Harmi, kun en ehtinyt kuulla sitä kokonaan. Kysynpäs nyt sulta: Hajoittaa vaiko hajottaa?
Soili: en itse ole kiinnittänytkään tuohon huomiota, mutta tuntuisi siltä, että kiitos-sanan lopputavun pitkä painollinen viivyttely antaa puhujalle tavallaan lisäaikaa miettiä, sanoako vielä jotain muuta. Ehkä se koeteaan tavallaan myös kohteliaammaksi, sillä pelkkä kiitoshan on aika töksähtävä. Siksi luulen muyös tuon paljon-sanan syntyneen tuonne sanan loppuun.
Anne: tuotapa pitäisikin tutkia netistä, en ole sellaisista kyllä ennen kuullutkaan. Kiitos vihjeestä, sellaistahan olisi kiva järjestää tänne Saimaalle.
Sauerkraut: luulen vähän samaa kuin mitä vastasin Soilille.
vilukissi: harmi etten ole nähnyt tuota Aamu-tv-ohjelmaa.
Onkohan kysymyksessäsi nyt koira haudattuna. En jouda nyt mennä tarkistamaan, mutta vanhastaan lonkalta heittäisin, että hajoittaa, eikö se tule sanasta haja.
Yleensähän on niin, että jos kantasana päättyy a:han, sanotaan näin: kirja-kirjoittaa. Mutta jos o:hon, sanotaan kato-kadottaa.
Mutta hups, kun tarkemmin ajattelen, onko sanalla useita merkityksiä? Esim. madot hajottavat kompostia, mutta hallitus hajoitetaan?
Jos tiedät vastauksen, please, vastaa. Nyt en jouda tutkia tarkemmin.
Vielä vilukissin kysymykseen: katsoin Terho Itkosen Kielioppaasta, ja siellä suositeltiin muotoa hajottaa pelkästään.
Ei vain ollut selitystä, miksi.
Kirjoititpa tärkeästä ja mielenkiintoisesta asiasta. Mistähän johtuu nykyoppilaiden huono kielioppitaju? Kun korjaan muiden kuin omien oppilaitteni kirjoituksia, sanotaan, että nyt astui taas se sun opettajuus esille. Mutta en voi sille mitään, että virheet saavat ärsyyntymään. Toki mullekin niitä tulee, enhän ole täydellinen ;).
Hajota ja hallitse!
Mansikki: huono kielioppitaju hankaloittaa asioiden ymmärtämistä vieraissakin kielissä. jopa niin yksinkertaiset asiat kuin "kissa on musta" tai "musta kissa" ovat joillekin käsittämättömiä. Kaikki eivät huomaa noissa mitään eroa.
Vilukissi: niinpä.
Lähetä kommentti