lauantai 30. tammikuuta 2010

Englantia vanhaan tapaan


Olen ihastunut vanhoihin kirjoihin ja erityisesti vanhoihin oppikirjoihin. Meille on joskus siunaantunut pari ikivanhaa englannin oppikirjaa. Kummassakin opetetaan kieltä kädestä pitäen. Lukukappaleiden tekstit ovat kolmivaiheisia siten, että ensin on lause englanniksi, perässä heti sama kirjoitettuna ääntämyksen mukaisesti ja lopuksi on suomennos. Ylläoleva teksti on kirjasta: 1000 sanaa englantia, Tri Ernst Wallenbergin mukaan suomeksi toimittanut maisteri Alli Viherheimo. Werner Söderström Osakeyhtiö. Porvoo 1939.


Toisessa kirjassa on tekstit rivitetty niin, että niitä voidaan lukea sabloonan avulla. Kulloinkin on näkyvissä joko englantilainen tai suomalainen teksti tai sitten pelkkä ääntämyksenmukainen teksti. tämä sivu on kirjasta:
Lyydia Alén: Jokamiehen englanninkirja. Otava. Helsinki 1941.

Näihin verrattuna oma oppikirjani lukioajoilta tuntuu supermodernilta, mitä se kai kieltämättä siihen aikaan olikin, mutta nyt ajateltuna tuntuu aataminaikuiselta.

8 kommenttia:

♥ Hannele kirjoitti...

Minä kans tykkään vanhoista oppikirjoista, yritän vähentää..

isopeikko kirjoitti...

Ajat muuttuvat. Peikkokin on lukenut vanhan kirjan :)

Kirlah kirjoitti...

Hannele: eihän se kai paha vika ole, jos vanhoista kirjoista tykkää, paitsi tietysti jos se alkaa käydä kukkaron päälle...

Isopeikko: Minäkin olen lukenut vanhoja oppikirjoja, mutta eivät varmaan olleet yhtään huonoja. vaikka oppilaat nimittäin usein luulevat, että vanha on huonon synonyymi.

Hui, mikä kommentoinnin vahvistussana : berse

Sirokko kirjoitti...

Meilläkin oli tuommoinen vanha hauska sabloonakirja (käytössä ollut siis ranskalaisissa kouluissakin), pyöri hyllyissä pitkään, on tainnut jo kadota lopullisesti.
Keskikouluaikainen ruotsin kirjani huvitti joskus ruotsalaisia suuresti, kuulemma semmoista kieltä ei oltu vuosikymmeniin käytetty missään. Ei ihme ettei kieli alkanut kiinnostaa. Nykyiset kirjat onkin aivan upeita niihin verrattuna.

Millan kirjoitti...

Asiasta viidenteen. Tahtoisin nakata sinua haasteella Kahden talon tarinoita -blogissa.

Kirlah kirjoitti...

Millan: Tehty!

Sirokko: vai on sabloona ollut yleinen ennen. minä kun olen niin nuorta sukupolvea, en ole ennen törmännyt sellaiseen ;)heh, heh.

Hannelen paratiisi kirjoitti...

(Vanhat kirjat täällä melkein ilmasii..)

Sirokko kirjoitti...

Tarkennus: ei se varmaan niin yleinen ole Suomessa ollut, mutta kirja oli miehelläni täkäläisessä ranskalaisessa koulussa joskus 50-luvun lopulla :D Itselläni ei ole koskaan ollut ja pidin sitä tosi hauskana löytönä, vahinko että on kadonnut.