perjantai 17. elokuuta 2012

Ai sinä tiesit

Mitä nuorempia oppilat ovat, sitä mielenkiintoisempia kommentteja he esittävät. Eilen kirjoitin taululle sanoja, ja vähän väliä kasiluokkalaiset kysyivät, mitä taululla oikein lukee. Lopulta joku sanoi, että kyllä sinä sitten kirjoitat vanhanaikaisilla kirjaimilla! Oho, tähän on siis tultu, että uusi polvi ei ymmärrä enää edes vanhojen kirjoitusta. Kirjoitin viereen tekstauskirjaimilla, ja sitten lopulta joku sanoi, että kirjoita vaan kaunokirjoituksella, kyllä me opimme sitäkin ymmärtämään! Lohduttavaa.

Olinkin alkuviikosta vähän ihmetellyt, kun ykkösluokalla olin laittanut oppilaille pienen kirjoitustehtävän, ja joku kysyi, ymmärränkö kaunokirjoitustekstiä. Luulin hänen tarkoittavan vaikkapa omia harakanvarpaitaan, jollaisia yleensä saa papereista lukea, mutta hän olikin tarkoittanut vanhan ja uuden kirjoitustyypin eroa.

Vielä kasiluokkalaisenkin on vaikea arvioida, mitä aikuinen ja tietyssä ammatissa toimiva saaattaa tietää. Eräs kysyi minulta, tiedänkö, mikä koulumme nimi on. Kun mainitsin, että P:n yhtenäiskoulu, oli oppilas hämmästynyt tietämyksestäni! Arvoni varmaan nousi oppilaan silmissä. Kun sitten tuli puhetta kotieläinten nimistä ruotsiksi, kysyi joku, että etpä tiedä, mitä kissa on englanniksi. "Oho tiesit", oli oppilaan kommentti. "Minä tiedän kaiken!" leikittelin puhujalle. "No varmaan et tiedä piin likiarvoa!" Kun siihenkin tuli oikea vastaus 3,14, olivat osakkeeni varmaan nousseet jo niin korkealle, että kysely loppui. Oppilailta varmaan itseltään loppui tietämys.

Osakkeitani ei varmaan laskettu kovin korkealle sen sijaan abien keskuudessa. Kun oli puhetta, että en-sukuisten sanojen monikon pääte on aina ärrällinen, mainitsin vielä, että ei koskaan s kuten englannissa, esim. catches. Pienen sekunnin murto-osan hiljaisuuden jälkeen räjähti porukka nauramaan. Hah, onneksi sentään itse älysin että cats, ja itse vielä ymmärsin, että catches on pyydystää. Hapantuneet ovat näköjään aivot.

Mielenkiintoista. On ollutkin viimeiset pari vuotta luokkia, jotka eivät paljon ylimääräistä puhele. Saa nähdä miten lukuvuosi jatkuu.

2 kommenttia:

Marjattah kirjoitti...

Kuvittele, minäkin urani alussa opetin kaunokirjoitusta: "liekkinousu, taite, pitkä kaarilasku..." Salakirjoitusta nykynuorille ;)

Onnea ja voimia alkaneelle kouluvuodelle ja mukavia luokkia!

Kirlah kirjoitti...

Marjattah: En muista tuollaisia liekkinousuja enkä kaarilaskuja omalta kouluajaltani. Mutta niistä ajoistahan on niin kauan. Ehkä sellaisilla termeillä on opetettu jonkin aikaa ja sitten luovuttu.
Ihan kuten matikassakin oli välillä jotain joukko-oppia. Siitäkin oli luovuttu jo siihen mennessä, kun urani alkuaikoina opetin alakoulaisia vähän aikaa.