sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Syömälläkin voi harrastaa hyväntekeväisyyttä

Tulimme juuri tekemästä hyvää, sekä hyväntekeväisyydestä.  Kun kävimme seurakunnan järjestämällä lounaalla, joka järjestettiin yhteisvastuukeräyksen hyväksi, tuli samalla harrastetuksi hyväntekeväisyyttä. Syödessä tekee siinä samalla itselleenkin hyvää. Hyväntekeväisyyttä voisi ihminen harrasta enemmänkin. Meidän kohdalla se on valitettavasti jäänyt melkein yksinomaan lähetyslounailla käymiseen.

Juuri eilen sovimme kuitenkin erään kaverin kanssa, että alamme ommella Etiopian vauvoille nuttuja, joihin oli kaavat viimeisessä Käsityö-lehdessä. (Suuri käsityö 2/2011). Innostuin jo niin paljon, että olen leikannut kaavat ja etsinyt kankaita. Vaikka minulla näytti olevan kankaanpaloja viisi muovipussillista, ei niistä ollutkaan tähän tarkoitukseen. Esimerkiksi tällaisiin kuvissa oleviin käsityötarvikerasioihin kyllä käsisivät. (Tällaisia rasioita olen joskus erään toisen kaverin kanssa tehnytkin oikein liukuhihnalla, kumpikin teki lähemmäs kymmenen kappaletta kerralla, ja niitä sitten annoimme joululahjoiksi sukulaisille).


Ja mitä hyväntekeväisyyteen tulee, on meillä kummilapsikin ulkomailla World vision -järjestön kautta, ollut jo ainakin viisi vuotta. Otin kummilapsen nimenoamaan Perusta, sillä kuvittelin pitäväni perheeseen yhteyttä espanjan kielellä, ja näin pitäväni yllä vähäistä espanjantaitoani. Mutta en saanut koskaan vastausta muulloin kuin jouluna, muutaman rivin espanjaksi. Ja sekin joulutervehdys tuli aina vasta tammikuun lopussa.


Niin tänäkin vuonna. Tässä viikko sitten saamani joulukortti. Mukana oli muutama rivi espanjaksi, mikä tietysti on kiva, mutta ei tätä oikein voi sanoa kirjeenvaihdoksi. Kirjeet sisältävät joka vuosi samat asiat: "voin hyvin ja mukavaa, että olet minun kummini". Siinä kaikki. No, espanjaa voi tietysti harrastaa muutenkin kuin tällä tavalla.

10 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Ovatpa kauniita nuo laatikot!Nutut Etiopian vauvoille tulevat varmaankin tarpeen;ystäväni juuri palasi sieltä ja kertoi miten köyhää ja takapajuista,vaikkakin kaunista,siellä on.
Lo siento que no te escriben en espanol,pero a veces puedo comentar en espanol si quieres...

isopeikko kirjoitti...

Onkin hyvä tehdä hyvää, itselleen ja muille, ja sopivassa suhteessa muille halukkaille.

kaisa jouppi kirjoitti...

Tervetuloa Etiopian Nuttukerhoon!
Me (ja minä muiden mukana) tikkuamme puikoilla näitä nuttuja.
Viimekerralla kokoontuessamme sanoin, etten pysty kutomaan, kun olkalumpio on sekaisin, mutta että lausun runon, jonka olen varannut väskyyni mukaan.
Kukaan ei muistanut kehoittaa lausumaan ja itte en kehdannut :(
Tosi mukavaa oli muuten ja puikot kilisivät hurjaa tahtia.

Yhteisvastuulounaat ovat mukavia ja maittavia!
Minä kuljen myös talosta taloon keräten yhteisvastuuKERÄYSTÄ.
Joka vuosi sanon, että saa olla VIIMENEN KERTA, mutta aina löydän itseni toivorikkaana kilistelemässä ihmisten ovikelloja.

Kirlah kirjoitti...

Yaelian:
Sí, sería muy interesante. Comprendo textos, pero no soy securo, si sé escribir la respuesta en español.

Kirlah kirjoitti...

Isopeikko:
hyvähän on katsoa, että kohtuus kaikessa.

Kaisajouppi:
Täällä ei enää kerätä ovelta ovelle yhteisvastuukeräystä. Varmaan siihen ei ole juuri halukkaita, luulen että moni saa oven nenilleen.
Jaa että puikoilla neulotte nuttuja. Lehdessä oli vain ompeluohje. Ommellen tulee nopeamminkin.

Rosina kirjoitti...

Taitavasti osaatte tehdä kaikenlaista, ompelutarvikelaatikotkin niin nättejä että!
Minä kun olen poropeukalo, niin en millään keksi, miten voisin osallistua johonkin hyödylliseen toimintaan kehitysmaiden ihmisten auttamiseksi.
Rahaakaan kun ei liiemmin riitä esimerkiksi kummitoimintaan annettavaksi. :(

Kirlah kirjoitti...

Rosina: mistä olet keksinyt, että olet poropeukalo? En minäkään mitään huippuhyviä käsitöitä tee, mutta silti olen aina kokeillut kaikenlaista. Aina olen sanonut, että pitäähän ammattilaisen ja amatöörin ero jossain näkyä! Eihän muuten kannattaisi ammattia varten hirveästi kouluja käydäkään.

Mutta jos sinusta tuntuu, että tällaisen yksinkertaisen nutun teko on vaikeahkoa tai ei tule yksin aloitetuksi, kerää porukka tai lyöttäydy yksiin jonkun kanssa, joka tekee paljon käsitöitä. Yhdessä tehden varmaan onnistuu. Minä olen monasti tehnyt niin ja kaverin kädestä pitäen opastuksella olen tehnyt monia asioita, mitä en olisi ikinä luullut osaavanikaan! Kuten esim. uudet kirjankannet koiran järsimien riekaleiden tilalle.

Mutta jos käsityö ei kerta kaikkiaan ole sinun juttusi, entä ruuanlaitto? Eikö kaikissa hyväntekeväisyyslounaissa tarvita vapaaehtoisia ruuantekijäitä, tai ainakin tiskareita?

Lehdissä on usein kaikenlaisia tempauksia, jotka on juuri tavallisille ei-ammattilaisille tarkoitettuja. Seuraavan kerran kun jokin sellainen tulee, ilmoittaudut heti mukaan tekemään, oli se mitä vain ;)

Leena Lumi kirjoitti...

Kirlah, olen iloinen, että sinullakin on kummilapsi, jolle haluat antaa mahdollisuuden.

Minulla on yhdessä parhaan ystäväni kanssa kummityttö Ghanasta. Lumimiehen lapsikiintiö oli täynnä, joten turvauduin sitten ystävättäreeni;-)

Oletko osallistunut arvontaani?

Kirlah kirjoitti...

Leena Lumi: Minusta tuo on hyvä idea, että kummilapsi on esim. jonkun kaverin kanssa tai useamman kaverin kanssa. Minunkin oli alun perin sisareni kanssa yhdessä, mutta hän otti sitten oman, joten tämä jäi minulle.
Idea on siinäkin mielessä mukava, että jos pitää kuukausimaksua itselle liian suurena, voi jakaa kustannuksia. Ja vielä sekin,e ttä tämähän on pitkäaikainen prosessi. Jos itselle sattuu vaikka jotain, on lapsen huolehtiminen kuitenkin taattu.

Kävin osallistumassa arpajaisiisi, vaikka en usein sellaisiin osallistu, kun aina palkinnot menevät jollekin toiselle.

Rosina kirjoitti...

Kirlah,
kiitokset kannustuksesta. :)
Annoit ajattelemisen aihetta.