Eräs ystäväni on just nu Ruotsissa (i Sverige), Taalainmaalla (Dalarna) reissussa. Kateeksi tietysti käy, kun minä olen ollut töissä jo pari päivää ja hän vain saa tala svenska ja katsella ihania maisemia (titta på fina landskap). Oho, tarttui jo hänen tyylinsä minuunkin, sain häneltä tänään hauskan kortin, jossa kuvia Taalainmaalta, kortissa oikealla ylhäällä myös kansallispukuisia pelimanneja (spelmän i folkdräkt). Kortin teksti oli äskeiseen tyyliin:
"Jo, han är dressman", sade juontaja konsertissa, kun muut oli i national-asu ja den här mannen i tavallinen asu. Oltiin kuulemassa kansanmusaa, jota esitti yhtye i bilden ylhäällä till höger. Morassa oli jätte roligt, kun löytyi hautoja från vikingatiden!
Hauska ja kiva oli lukea tällaistakin tekstiä, paitsi ei se silloin olisi ollut hauskaa, jos oppilaat olisivat sellaista kokeessa kirjoittaneet. Oppilaathan ovat vieläkin kielitaitoisempia, heiltä saattaa sujua yhden aineen kirjoitus kolmellakin kielellä.
Pienenä infona mainittakoon, että Taalainmaa on keskellä Ruotsia ja minusta sitä ruotsalaisinta Ruotsia. Mora on kuuluisa puukoistaan ja muinaiset svenskarna kokoontuivat Moran kivillä käräjille.
Taalainmaan Vaasa-hiihto, Vasaloppet (90 km) Sälenistä Moraan on vanhin, kuuluisin ja suurin hiihtotapahtuma talvisin.
Kuuluisia taalainmaalaisia ovat mm. runoilija Dan Andersson ja taidemaalarit Carl Larsson ja Anders Zorn. Jälkimmäisen maalauksiahan oli myös Punkaharjun Retretissä näytillä jokin vuosi sitten sekä nyt tänä kesänä.
Eikä unohtaa saa puisia dalahästar, joita valmistetaan Nusnäsissa ja myydään turisteille tietysti för lämpligt pris.
Tekstit
7 kommenttia:
Täytyy myöntää, että me puhutaan usein tuollaista kieltä täkäläisten suomalaisten naisten kanssa. Sana sanotaan sillä kielellä, millä se ensimmäiseksi tulee mieleen.
Se on varmaan tavallsita ulkomailla. Sitä on tapahtunut itse kullekin ulkomailla. Omalta opiskeluajalta muistuu vaikkapa, miten kaverin kanssa mentiin aina Haltestellelle Strassenbahnia odottamaan, tavattiin Rathausin edessä ja ajettiin Thomaskirchen ohi.
Kyllä nykyisinkin tulee ekaksi mieleen vain U-bahnilla meno, ei koskaan puhuta maanalaisesta ja Stadtplanista katsotaan, mihin mennään.
Tuttua kielenkäyttöä muiden pitkään täällä Saksassa asuneiden suomalaisten kanssa kun on puhe asiasta, jonka nimeä ei suomeksi joko tiedä tai yhden suomalaisen sanan selvittämiseksi tarvittaisiin kokonainen lause kun taas puhekaveri saksalaisesta sanasta heti tietää, mistä on puhe. Olen kuullut muunmaalaisilta, että heillä on samat vaikeudet.
Olen käynyt Taalainmaalla vain Carl Larssonin museossa Sundbornissa, aivan ihanan ihana paikka!
Soili: voi, sinä olet nähnyt Carl Larssonin kodin! Minulta on jäänyt näkemättä koko Taalainmaa, vaikka monissa paikoissa Ruotsissa olenkin pyörinyt. Mutta ehkä vielä joskus...
Olihan mukava kirjoitus! Ostin Carl Larssonin kuvittaman kirjan kodistaan ja kirjassa oli samaten koko henkilöhistoriansa ja sitä kirjaa ei niin kertakaikkiaan löydy mistään täältä! Avasit nyt jonkin kipeän haavan, olin jo unohtanutkin sen mahdollisen olemassaolon.Kirjan siis. Huomasin tänään sanovani asiakkaille, laita buukstaavit tuohon...
Vilukissi: Ettet vain olisi imuroinut sitä kirjaakin suutuksissas, (viitaten siihen nappikirjoitukseesi) :)
jaa-a...sekin on kyllä täysin mahdollista!
Lähetä kommentti