lauantai 22. elokuuta 2009

Hyötyä internetistä käännöksiin


Oletko pähkäillyt ja kiukutellut yrittäessäsi kääntää jotain asiaa vieraalle kielelle? Sanakirjat antavat usein tulokseksi vain sanan, eivät lausemalleja tai yhteyttä, missä sanaa käytetään. Tai oletko epävarma prepositiosta jonkin sanan yhteydessä tai preposition jälkeisen artikkelin taivutusmuodosta? Vai haluatko tietää, onko suomalainen sanonta ehkä olemassa vieraassakin kielessä?

Yksi hyvä keino on kirjoittaa Googleen koko haluamasi litania. Jos tulee paljon samanlaisia lauseyhteyksiä, on olettamasi ilmaus oikea. Jos esimerkiksi haluat tietää, mitä prepositiota tarvitaan tai tarvitaanko ylipäätään prepositiota ruotsin besöka-verbin kanssa, kirjoitat Googleen esim: Jag besöker hos min vän. Heti tulee esimerkkejä: "Jag besökte ofta familjen", "När jag ska besöka min vän..." Eli teet johtopäätöksen: besöka-verbi ei saakaan prepositiota. Tämän esimerkin otin, koska oppilaat eivät millään tahdo muistaa, että verbi "käydä jossakin tai jonkun luona" ei saa prepositiota! - Ei muuten englannissakaan visit-verbi. Minä googlasin!

Mutta tässä on oltava tarkkana! Aivan kuin sanakirjoissa, googlettamalla tulee monenlaisia lauseyhteyksiä. Sieltä tuli myös lause: "Minne från ett besök hos min vän..." (= muisto vierailusta ystäväni luona). Tämä onkin substantiivi ja sen kanssa tulee prepositio, siis on kyseessä erilainen lause!

Kannattaa epävarmoissa tapauksissa syöttää monenlaisia lauseita koneelle. Kerran nimittäin neuvoin jollekin tämän vihjeen, ja hän kirjoitti koneelle: "Alea jakta est" (=arpa on heitetty). Kone toi näkyviin vaikka kuinka paljon tekstejä, joissa oli tämä virheellinen muoto, ja henkilö iloitsi, että minun vihjeeni toimii. Ja kone vielä tiedusteli viisaasti: Tarkoititko "Alea jacta est", mikä myös on väärä muoto. Mutta syötäpä oikea muoto: "Alea iacta est", tulee vielä enemmän osumia! Tällaisissa tapauksissa katsoisin, millaisilla sivustoilla sanat esiintyvät. Jos ne ovat nopeasti kirjoitetuilla keskustelupalstoilla, en aina luottaisi niihin. Asiallisilla latinalauseiden luettelosivuilla ne yleensä ovat oikein kirjoitettuja.

Opettaja, joka puolestaan tuskailee, että joku oppilas on kopioinut kokonaisia lauseita tai jopa pitkiä tekstinpätkiä internetistä, voi tarkistaa asian kirjoittamalla jonkin tietyn kohdan Googleen. Tällöin kone tuo automaattisesti sen sivun, jossa tuo lause esiintyy. Kannattaa kirjoittaa sellaisia rakenteita ja lauseita, joita ei ihan joka paikassa esiinny.

14 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Netistä on ollut ainakin minulle paljon hyötyä käännöshommissa.Paljon nopeammin löydän nykyään tietyn sanan käännöksen nettisanakirjasta kuin oikeasta sanakirjasta.

Soili kirjoitti...

Kyllä esim. google, Wikipedia sekä sen sisarprojektit ja LEO on suurena apuna kaikessa tiedonhaussa/käännösjutuissa.
Toista se oli mulla free lancer kääntäjänä (valmistunut 1969) kun tietokoneetkin tuli vasta 80-luvun puolivälissä...

Soili kirjoitti...

...tuli vielä mieleen noista esimerkeistä, että minä olen aikanaan koulussa oppinut, että ruotsin ja saksan be-alkutavuista verbiä seuraa aina objekti, siis ei tarvita prepositiota.

Anonyymi kirjoitti...

Noita mainitsemiasi juttuja teen monta kertaa päivässä. Aineita en osaa enää korjatakaan, jos ei kone ole vieressä, mistä tarkistaa. Aika monta "huijaria" olen saanut kiinni googlettamalla. Hauskin juttu oli kun opiskelija oli laittanut suomenkielisen lähteen näkyviin ja sitten oli käyttänyt netin käännöskonetta ja palautti sellaisen käännöskoneen tekemän kurssityön sitten minulle. Voi elämän kevät!

Villasukka kirjoitti...

Juuri näin teen minäkin! Prepositioita ei aina mainita sanakirjoissa (paitsi ranskan ihana ja paksu Larousse) ja englannin kirja-arvosteluista aina vähintään yksi löytyy netistä...

labbai kirjoitti...

En ole seurannut tätä blogia pitkään, mutta onko tullut vastaan tapausta, jossa oppilas on kääntänyt koko käännöstehtävänsä käyttäen jotain käännösohjelmaa ilman mitään itsekritiikkiä? Moisesta voisi antaa ainakin kyseenalaisen kunniamaininnan...

Kirlah kirjoitti...

Yaelian: nettisanakirjatkin ovat parantuneet. Ne olivat minusta aiemmin huonoja, hvin epäkielellisiä. Mutta nyt monissa on annettu paljon synonyymeja ja jopa sanaselityksiä. Ja mikä parasta, monissa on jopa fraasisanontoja, kuten esim "vetää nenästä".

Kirlah kirjoitti...

Soili: niinpä. Jotenkin tuntuu, että ennen oppilaat oppivatkin, kun heille jotain opetti (vai luulenko minä vain).
Vaikka heille tuo esiin, 59 kertaa esim. juuri tuon, että kaikki be-alkuiset ovat ilman prepositiota tai vertaamalla vaikka juuri tuota besöka verbiä muihin kieliin, että se jokaisessa on ilman prepositiota, niin ihan autuaina kirjoittavat jonkin kivan preposition. Tai sitten jättävät silloin pois kun pitäisi olla.

Kirlah kirjoitti...

Anonyymi ja labbai :
Minulle ei ole tuollaista tapahtunut, tai en ole vain huomannut. Mutta jos on minulle sellaisen aineen tuonut, ei siitä ole ainakaan mitään hyötyä oppilaalle ollut, nehän ovat niin käsittämättömiä tuotoksia.

Minusta oppilaat itsekin tunnilla kirjoittavat joskus yhtä utopistisen käsittämätöntä tekstiä kuin niissä käännöskoneissa.
Käännöskoneet pitäisi kyllä kieltää. Minusta niistä ei ole kuin haittaa.

Mutta minulle on kyllä sellaista tapahtunut, että kun on pitänyt kirjoittaa oman paikkakunnan nähtävyyksistä saksaksi, oppilas on tuonut tekstin, joka on otettu suoraan paikkakunnan esitteestä, ja vielä sellainen käännös, joka on ollut minun tekemäni! Oppilas vieläpä kauan jankkasi, ettei varmaan ole kuin hänen oma tuotoksensa.

Kirlah kirjoitti...

Villasukka: Näyttää siltä, että kaikki jotka täällä netissä pyörivät, ovat käyttäneet sitä myös monella tavalla hyödykseen. Tämä ei näytä juuri kenellekään olevan uutta asiaa.

Otin asian puheeksi, koska olen viime aikoina tavannut monia ihmisiä, joille netin käyttö vieraita kieliä kirjoitettaessa on ollut ihan vierasta. Eli valistustyötä onkin tehtävä muualla kuin netissä :)

Anonyymi kirjoitti...

Mahtaakohan olla ruotsin nettisanakirjaa, jossa olisi sanaselityksiä, esimerkkilauseita synonyymejä ja antonyymejä?

Media kirjoitti...

Minä käytän juuri tuota sinun suosittelemaasi kikkaa, kun kirjoitan lähinnä englanninkielisiä tekstejä. Ruotsin kieltä tarvitsen harvoin, mutta silloinkin google on hyödyllinen. Netin käännösohjelmat ovat myös ok.

Sanakirjoihin turvaudun silti joka päivä. Olen ehkä vähän vanhanaikainen.

Kirlah kirjoitti...

anonyymi: itse asiassa en ole tuota kovin tutkinut, sillä minulla on itselläni wsoy:n viimeisimmät suursanakirjat, jotka ovat erittäin hyviä.

Media: Tuon viimeisen lauseen olisit voinut suosista jättää pois. Sanakirjan käyttö ei ole vanhanaikaisuutta, se on viisautta.

Ei kaikki, mitä on tehty jo vaikka satakin vuotta sitten, ole huonoa ja hylättävää!

Laali kirjoitti...

Kohtalaisen hyvä ruotsin kielen nettisanakirja on tämä: http://www.ord.se/ mutta se ei käännä suomen kielestä. Minä käytän tätä enimmäkseen kun tulee epäselvyyttä esim. englannin kielen kanssa. Mutta minä osaan ruotsin yhtä sujuvasti kuin suomenkin. Joka ei osaa ruotsia kunnolla, ei saa tästä sitä hyötyä minkä se voi antaa niille jotka osaavat.

Mutta apua tästä voi silti olla!