Kyllä on tullut nappeja jos jonkinlaisia. Kolme ensimmäistä on Vilukissin antamia, on ollut oikein suurjako käynnissä. Minä jaan myös näitä eteen päin. Ottakaa vain kaikki tästä, jotka haluatte, ainakin ne, joiden blogit on linkitetty tuohon sivuun. Blogeja on paljon ja tosi hyviä, en arvaa alkaa niitä suuremmin ruveta erittelemään. Niitä on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, koska ovat niin eri tyylisiä.
Kolmannen napin yhteydessä oli myös kehotus kertoa viisi asiaa, joista pitää. Se ei ole helppo tehtävä, koska maailmassahan on tuhansia asioita, joista voi tykätä. Tässä nyt jonkinlainen lista:
1. Kielet ja eri kulttuurit
2. Luonto ja eläimet
3. Kirjoittaminen ja kirjallisuus
4. Kaverit ja muut läheiset
5. Uusien asioiden kokeminen ja näkeminen (ei extreme)
Tämäkin haaste on sellainen, jonka heitän kaikille, jotka tätä blogia lukevat. Kirjoittakaa vaan omista tykkäämisistänne. Saatte siitä samalla tuon alla olevan kuvankin.
Ritan blogissa oli pitkän listan seassa minunkin nimeni ja sieltä nappasin tämän alemman kuvan. Siitä vaan kainostelematta omaan blogiin liittämään, kaikki joissa käyn ja joita vaikkapa salaakin luen :)
Tekstit
5 kommenttia:
Kiitän ja kumarran vaikka en jaksakaan raahata palkintoja kun en ole edellisistäkään vielä toipunut.
Ottaisin noista joka toisen, ekaa ja tokavikaa en ole ennen nähnyt :)
Onneksi olkoon! Olet saanut rutkasti blogipalkintoja ja kaikki ansaitset!
Kohta on blogi niin napitettu että se on ja vaikea avata... toimiikohan nämä napit samalla takinnappeina? :)
On kaiketi hienoa, että arvostamani sinä, olet lähtenyt knappimaaimaan. Haihatteluistasi huolimatta, arvostan kirjoituksesi melkein jumalan värkkäämäksi. Kukaan muu ei julkisesti pysty tuottaamaan sellaista kamaa kuin sinä. Pidä ryhtisi.
Rita: Kyllähän noita nappeja sinullekin on vuosien mittaan kertynyt.
Isopeikko: Siksipä en niitä ole liittänytkään tuohon sivupalkkiin. Ja arvokkaitakin ovat, ainakin jos yhtä kalliita kuin takinnapit. Ja onhan ne annettu sydämestä.
Äijänkäppyrä: Olen kauhean epäluuloinen ihminen. Aina kun joku kauheasti kehuu, epäilen jotain vilunkia ja piruilua.
Mutta en sitä paitsi tykkää olla jalustalla. En tiedä ketään, joka olisi nostettu jalustalle ja joka ei olisi tipahtanut sieltä alas ja lujaa, kun ihmiset huomaavat ensimmäisen heikkouden. Ihmisillä ei usein ole arvioinneissa välimuotoa: vain joko pohjalla kynnysmattona tai korkealla pilvissä, välimuotoa ei ole.
Joten kuule, kyllä pitää vähän saada haihatellakin, jos ei muuten niin meemiknappien kanssa. ;)
Lähetä kommentti