Oppilaiden kanssa on mukava työskennellä, aina joku keksii jotain uutta ja mukavaa, mitä en ole itse huomannutkaan. Oli ruotsintunnilla puhe rikssvenskasta ja finlandssvenskasta. Näyttää muuten siltä, että suomen kielessä käsite riikinruotsi on häviämässä, siis ruotsi, jota puhutaan Ruotsissa. Sanaa ei enää automaattisesti ymmärretäkään.
Riikki on siis suomen kielessäkin aina tarkoittanut valtakuntaa (ruots. ett rike). Meillähän on ollut myös riikintaalarit, valtakunnan rahat, plootut, joita otettiin käyttöön joskus 1600-luvulla. Sana esiintyy myös sanassa Sverige, = Svea rike, eli Svean valtakunta.
Mutta että riikinkukollakin olisi jotain tekemistä Ruotsin valtakunnan kanssa, ei ollut koskaan tullut mieleeni. Mutta minun viisaat oppilaani kysyivät tätä ja otin heti selvää. Kyllä, riikinkukko on kotoisin Intiasta ja koska se on tullut meille Ruotsin kautta, se on siksi nimeltään riikinkukko. Itse asiassa loogista: tavalliset kukot ovat varmaan näyttäneet ihmisten silmissä maatiaisen tavallisilta ja Ruotsista tullut kruunupäinen lintu viitannut Ruotsin kuninkaaseen, eli herraskainen riikinkukko.
Riikinkukko on muuten tieteelliseltä nimeltään pavo christatus, mistä monet muut kielet ovat saaneet linnun nimen: esim. saksaan Pfau ja ruotsiin påfågel, engl. peacock, viroksi paabulind/sinipaabu.
P.S. Kuva ei liity mitenkään riikinkukkoihin, mutta sentään ruotsin kieleen. Kuvaa napsauttamalla saa ehkä selvää tekstistäkin, jonka mukaan vielä 1900-luvullakin on ollut ihmisiä, jotka ovat osanneet lukea entisiä pohjoismaisia kirjoitusmerkkejä, riimukirjoitusta, joita kuvan alareunassa.
Osasin minäkin muuten niitä lukea vielä yliopistoaikana, mutta en enää muista ensimmäistäkään.
Tekstit
16 kommenttia:
eipä ole koskaan tullut mieleen, että riikinkukolla olisi jotain tekemistä riikinruottin kanssa!!!! - kiva tieto! - näin se tietomäärä kasvaa
Mielenkiintoinen postaus! Minä en ole edes tajunnut, että Sverigessäkin on se rike-sana taustalla. Taas opittiin uutta.
Kielessä on piilossa salautunutta viisautta. :)
Minusta on merkillistä, että vaikka on koko elämänsä tehnyt töitä kielten parissa ja väännellyt sanoja eri akntilta, aina on jokin sana, jonka takana on jotain yllättävää.
Mielenkiinnolla vain odotan, milloin minulle tulee seuraava yllätys, jokin itsestäänselvä sanaselitys, joka on aina ollut nenän edessä, mutta jota ei vain koskaan ole huomannut.
Då jag studerade vid Uppsala universitet för flera decennier sedan brukade jag cykla runt staden. Där fanns många fina kyrkor och massor av runskrift inhackade i sten. Norr om staden fanns bl.a Uppslakullar som reste sig mot Himlariket.
Onpa mielenkiintoista.
Lasten kanssa aikanaan kuljettiin Ruotsin kautta lomalle Suomeen ja reitti kulki tämän runstenan
http://de.wikipedia.org/wiki/Runenstein_von_R%C3%B6k ohi.
Kotokiusattu:
Jag har också varit i Uppsala, men har inte studerat där. För att få språkträning jobbade jag under studietiden bl.a. vid Ulleråkers sjukhus som städerska.
Annars bra, men jag var rädd för patienter.
Uppsalakullarna var fina och speciella och någonstans på det området har jag sett också fina runskrifter.
Jag minns dem därför bra, att det hade blivit klart att jag måste bli lärare och därför tittade jag på dem med "lärarögon".
Soili
Kiitos linkistä, komeita ovat. Minä sitten tykkään riimukivistä. Ne tuovat jotenkin aina mieleen ihanat opiskeluajat ja Ruotsissa oleskeluajat. Mm.Sigtuna Tukholman lähellä on myös paikkakunta, jossa noita on vaikka kuinka paljon, siellä on oikein merkittyjä kävelyreittejäkin riimukiveltä toiselle.
Ik graag mogen ons gespreken Kirlah en Kotokiusattu.
He er så Äijänkäppyrä att ja er så roko på hålländska, termen gaar int´ he å diskuter på holländska, men tu måst tala me kirlah om hon beherskar he srååtsi.
Aivan, enpäs ollut koskaan miettinyt sanaa riikinruotsi tai riikinkukko, taalarit...olihan mielenkiintoinen tämä sun juttusi!
Voi Äijänkäppyrä ja Kotokiusattu, minen sekaannu noihin outoihin kieliin.
Vilukissi: kiva, jos miellytti.
Minäkin olin yllättynyt, ettei kaikki tunne riikinruotsi-nimitystä tai sen etymologiaa. Ilmeisesti minun ruotsin opettajani on sen meille koulussa opettanut, sillä se on aina ollut tuttu käsite.
Laivalla oli eräs ruotsalaisrouva ihmeissään, kun myyjä esitteli hänelle partavesiä ja he keskustelivat rouvan pojan 18-vuotissyntymäpäivästä ja sitten myyjä sanoi "Det är kiva när man fyller 18..." ja en muista miten se virke siitä jatkui, mutta ruotsalaisrouva ei ainakaan ymmärtänyt kiva-sanaa kysyikin "vad är det?"
Clarissa: varmaan se sitten niin on, ainakin, kun puhumme täältä Suomesta käsin. (hih, ei jaloin).
Sauerkraut: No ei varmaan ymmärrä ruotsalainen sitäkään, kun joskus olen kuullut suomenruotsalaisten sanovan: "Jag har en sådan pellepuku hemma". Sekakieli toimii tietysti kotioloissa, muttei enää muualla.
Mielenkiintoista asiaa ruotsinperäisistä asioista, osa tuttua, osa ihan uutta!
Täällä Ahvenanmaallakin on outoja sanoja, suomen kielestä ruotsinkaltaisiksi käännettyjä. Esimerkiksi stöpsel, eivät ruotsalaiset sitä ymmärrä. Eikä sellaistakaan sanaa kuin halare, eli haalarit. Halare voisi tarkoittaa jotain raahaajaa tms! Ihan hauskoja juttuja sinänsä.
Itsekin kielistä kiinnostuneena yritän aina löytää sanojen taustaa ja monesti yllätyn.
Olen asunut vuosia Ruotsissa, mutta nyt Ahvenanmaalla.
Tuli mieleeni yksi paikannimi Kalixissa, Pohjois-Ruotsissa. Opiskelin siellä joskus 80-luvun alussa.
Ruotsin kielen tunnilla tuli puheeksi paikka jonka nimi on Ryssbält. Minä olin aina kuvitellut että se johtuu jostakin venäläisperäisestä asiasta, voisihan tuon Ryssbältin kääntää vaikkapa ryssänvyöksi.
Mutta ei, sanahan tulee tietenkin suomen kielestä, ruispelto!
Kalixhan on ollut aikoinaan suomenkielinen alue. Oli yllätys että sana onkin suomalaisperäinen, ei ollut tullut mieleenkään että sana tulisi Suomesta vaikka tiesinkin että alue on ollut suomenkielistä, raja vain on siirtynyt pohjoisemmaksi.
Niin sitä vain oppii uutta!
Yksi juttu, tuo riikintaalari. Minä olen aina luullut että se on riikintaaleri. Kumpikohan on oikein vai onko kumpikin?
Kivoja kirjoituksia tässä blogissa!
Lähetä kommentti